maanantai 27. toukokuuta 2013

Tunnelmia Chelseasta. Chelsea Flower Show 2013.










Lontoon matkamme kohokohta oli siis sadas Chelsea Flower Show. Viime vuodesta viisastuneena olin varannut meille liput nyt kahdeksi päiväksi. Chelseassa on kertakaikkiaan niin valtavasti nähtävää, että yksi päivä ei riitä. Keskiviikkona olimme alueella kahdeksan tuntia ja kävi just niinkuin viime vuonnakin eli illalla tuli väsy. Semmoinen visuaalinen väsy, ei jaksa enää sulattaa kaikkea näkemäänsä. Siispä saatettiinkin hyvällä omallatunnolla lähteä kohti majapaikkaa, kun tiedettiin,että seuraavana päivänä saadaan jatkaa siitä mihin jäätiin.
Tuo sateenkaarenkirjava pronssikukka oli upea. Se myytiin shown jälkeen ns. hiljaisessa huutokaupassa. En viittinyt tehdä tarjousta ;)







Tämä puutarha eli Trailfinders Australian Garden sai Shown parhaan maininnan. Sen edessä oli valtava tungos molempina päivinä, joten kuvaaminen ei onnistunut ihan täydellisesti...














 Tutun näköinen pariskunta, eikö vain?







Ruusuja. Roses.







Laukkoja. Alliums.







Amaryllistaivas.







Taidokkaita asetelmia kukista ja vihanneksista.








Silmäähiveleviä väriyhdistelmiä. Beautiful colour combinations.







David Gooden vastustamattoman hyväntuuliset menninkäiset
David Goode's sculptures are so adorable.








...ja James Doran-Webbin lumoavat ajopuuleijonanpennut
 ...and amazing driftwood lionesses of James Doran-Webb







Ihania portteja
Charming gates






ja lisää näyttelypuutarhoja. Tässä Stop the spread.  Lähtökohtana suunnittelijalla on ollut tuholaisten, kasvisairauksien ja vieraslajien soluttautuminen ja sen estämisen tärkeys. Tässä on vehmasta ja kaunista, toisessa päässä puutarhaa oli kuivien  kuolleiden puiden muodostama käytävä.
And more show gardens. Stop the spread - of pests, plant diseases and invasive non-native species.








Tässä etukäteen paljon huomiota saanut puutarha, B & Q Sentebale Forget-Me-Not, jonka suunnitteluun oli ottanut osaa prinssi Harry. Pääsuunnittelija on Jinny Blom. Sentebale on Lesothossa puhuttavaa sesothon kieltä ja tarkoittaa juurikin forget me not eli älä unohda minua. Sentebale on nimeltään myös prinssi Harryn hyväntekeväisyyskohde Lesothossa. Äitinsä, prinsessa Dianan, muistoa prinssi on halunnut tuoda esiin keskustan suuressa ympyrässä, jossa on Dianalle tärkeät kruunu- ja sydänsymbolit. Dianahan toivoi, että hän voisi olla ihmisten sydänten kuningatar.
Pienenä kuriositeettina mainittakoon tiistaipäivän Daily Telegraphin juttu . Maanantaina kuningatar Elisabet puolisoineen ja prinssi Charles sekä herttuatar Camilla olivat vierailleet Chelseassa. Prinssi Charles, joka on intohimoinen luonnon ystävä ja taitava puutarhuri, oli ihaillut poikansa aikaansaannosta asiaankuuluvasti. Mutta Dianaan liittyvä sydän ja kruunu-symboliikka oli häneltä valitettavasti jäänyt huomaamatta, koskapa hän oli todennut hilpeästi, että pyörylää voisi käyttää tanssilattiana...









Stoke-on-Trent's Story of Transformation, suunnittelija Stoke-on-Trentin maisemointitiimi








Tube-karttakin on puhjennut kukkaan








 Lisää huikeita taideteoksia







Kotipihalla odotti tämmöinen taideteos. Sinikämmen oli herännyt viikon aikana, tehnyt komeat lehdet ja ainakin kolme nuppua!
Lähdimme Lontooseen edellisen viikon perjantaina. Maiseman yleisväritys oli lähtiessämme ruskeansävyinen. Eilen palasin vihreään, kukkivaan kesämaahan. Pionit olivat hurahtaneet parin-kolmenkymmenen cm:n mittaisiksi viikossa, lehdet puhjenneet, kaikki narsissit kukkivat yhtä aikaa...






 Viime keväänä istuttamani koreanonnenpensas, Forsythia ovata,  oli sekin puhjennut lehteen ja kukkaan.








Ja näin ihana yllätys odotti woodland-penkissä: kolmilehti, Trillium sessile, oli sekin puhjennut kukkaan. Sissinghurstin komeita kolmilehtiä ihaillessamme kerroin tyttärelleni, että meilläkin on kaksi kolmilehteä, mutta saapa nähdä kukkivatko ne koskaan...:)


Tässä tämmöinen maistiaispostaus. Saatan laittaa vähän lisääkin, muistikortilla oli liki tuhat kuvaa ;) Reissu oli hyvinkin onnistunut, paljon nähtiin ja koettiin ja mukavaa oli.Vaikkakin vähän kylmänpuoleista, varsinkin verrattuna Suomen hellelukemiin. No, säähän ei varsinaisesti koskaan taida olla se syy miksi Britanniaan matkustetaan :)

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille kanssaviherpeukaloille.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Kevättähtiä ja koiranelämää.Chionodoxa and dog's life.




Tästä sen tietää,että on kevät ja jääkiekon MM-kisojen aika. Sinivalkoinen Suomipenkki puhkeaa aina näinä päivinä kukkaan. Valkoiset kevättähdet...


 









...ja siniset.







Tulipa mieleen loru lasteni lorupussista:

 Kimalainen surisi 
ja sen maha murisi,
kun ei ollut simaista
kukkaa,jota imaista.





Mutta tälläpä on :)








 Monta







Seitsemästä magnoliasta parhaiten voi tämä talon itäseinustalle istutettu pensasmagnolia.Uusia vihertävänsävyisiä versoja on useita. Paikka ei ole ollenkaan suositusten mukainen; mutta ajattelin, että se ei näin pohjoisessa haittaa. Testimielessähän tässä ollaan näiden kanssa liikkeellä. Olen istuttanut kolme japaninmagnoliaa, kaksi pensasmagnoliaa ja yhden tähti- ja tarhamagnolian eri puolille pihaa. Katsotaan kuka viihtyy ja missä. Tämä ei siis ole missään puiden katveessa vaan avoimella paikalla. 







Yhtenä iltana oltiin naapurikunnassa hiekkamontulla koiratreffeillä. Tässä pikku Lempi, josta on Lennin kanssa painiessa jo tullut oikea atleetti, ja Hera.







Hera aka Kivenpyörittäjä. Lempi ja Lenni ihmettelevät :)







Taitaa Hera itsekin välillä ihmetellä...






Mysteerilaatikko nro 2 saapui viikolla. Kiitos Heidi-Maaria eli Harjunpään Taimisto :). Tässä on mm posliinirikko variegata eli kirjavalehtinen siis, räpyläsara, kaksi erilaista akileijaa ja hieno tummalehtinen nauhus Desdemona. Nam nam...:)

Ja postissa odottelee paketti Taavi Kivistikilta Virosta. Kärhöjä siis! Täytyy se hakea samalla reissulla, kun käydään laittamassa äitienpäiväkukat haudoille. Yhden orvokkipadan vein jo vanhempieni haudalle vappuaattona. Tässä sitä eletään niitä päiviä ja viikkoja, jotka isäni vuosi sitten sairasti...Kohta ympyrä sulkeutuu ja kaikki etapit ensimmäisen vuoden ajalta ovat takana. 

A few new perennials. And in the post office there's a packet from Estonia containing clematis. 










Moni asia on muuttunut tämän vuoden aikana ja yksi iso muutos on tapahtumassa kuukauden sisällä. Eli helatorstaina olimme tyttäreni kanssa kahdeksan tuntia tien päällä, kun kävimme tapaamassa uutta tulevaa perheenjäsentämme. Tässä niitä pieniä ehdokkaita on <3
Many things have change during past year and one change is about to come in a month. On thursday me and my daughter went to meet our new family member. A white shepherd puppy.







Pienet jääkarhut <3
Like little polar bears <3


Nyt loppuu sohvalla nuhjaaminen kissojen kans, alkaa uusi tarmokkaampi aikakausi. Mutta ennen sitä piipahdetaan Englannin maalla <3


Mukavaa viikonloppua ja hyvää huomista äitienpäivää!

tiistai 7. toukokuuta 2013

Mysteerilaatikko






Viime viikolla posti-Raija hurautti pihaan ja toi mukavankokoisen paketin, jonka mulle oli lähettänyt Taimimoisio...








Tämmöisiä namuja sieltä löytyi. Vähän erikoisempia kasveja näin V-vyöhykkeelle, ja vähän erikoisemman värisiäkin







Limenvärinen kääpiöhappomarja ja tummalehtinen Midnight Reiter-kurjenpolvi






ja näin sähäkkä ilmestys eli happomarja tämäkin, Orange Rocket nimeltään. Livenä on vieläkin oranssimpi kuin tässä kuvassa.






Kanadanhemlokki





Meri karistaa talvea harteiltaan






Mun sielunmaisema































Tuuli ja jäät ovat pakottaneet tyrnin kasvamaan vinoon












Lumet sulivat äkkiä, mutta muuten kevät ei ole edistynyt. Kasvit juroo mullan alla. Vain muutamia pioneja on herännyt. Päivittäiset pihakierrokset eivät toistaiseksi ole tarjonneet paljonkaan uutta nähtävää. Mutta parempi näin kuin se kamala pikakelauskevät pari vuotta sitten. Tykkään hitaasta heräämisestä. Mutta sais ne jo vähä todellakin herätä, niin paljon on vielä visusti piilossa :)







Hopeatopot tuli pörheinä esiin lumen alta






Tämä on terhakka tapaus, viime kesänä tähän siirretty tummakurjenpolven siementaimi, nousi viime viikolla mullasta ja kasvoi tosi nopeasti.




  

Maisema on kovin ruskeansävyistä...







Vaikea tässä vaiheessa inventoida talven tuhoja, kun kaikki herää niin hitaasti.  Neljä jouluruusua kuitenkin näyttää hyvin todennäköisesti menettäneen henkensä. Tämä vaaleajouluruusu sinnittelee vuodesta toiseen, ei jaksa tehdä enempää lehtiä. Kukka siihen kuitenkin tänäkin vuonna tulee, viime vuonna taisi olla peräti kaksi. Vähän käy kateeksi etelä-Suomen bloggareiden muhkeat jouluruusuryppäät...

Talvituhoista vielä sen verran, että menin sitten ja tapoin Augusta Luisen...sen ihanan, tuoksuvan, auringonlaskunsävyisen upean ruusun. Luitte oikein, ihan ite tapoin, en voi syyttää jäätä, en pakkasta, ei jäniksiä, myyriä...Torvi laitoin sen "suojaksi" typerän solumuoviretkipatjan...hohhoijaa mikä älynväläys. Se oli painunut niin tiukasti maata vasten, että Augusta Luise-parka tukehtui suojansa alla. "Suojasin"  myös Rhapsody in Bluen ja Charles Rennie Macintoshin - en sentään retkipatjalla, luojan kiitos - mutta jälkikäteen ajatellen melkein yhtä älyvapaalla konstilla...en oo vielä edes viittinyt käydä kurkistelemassa miltä ne poloiset näyttää, pelkään pahoin, että eivät juuri miltään...






Krookukset ovat harvoja väriläikkiä ruskeassa maassa






Ja tämä on iloinen yllätys: pieni syksyn alennusmyynnistä Kauppilalta tilaamani Double Ellen Red-jouluruusu on näin terhakasti elossa!







Tästä vihreästä piippanasta olen myös iki-iloinen: punakolmilehti sieltä puskee pintaan. Tämän vieressä pitäisi olla toinen kolmilehti, ei vain näy mitään. Joo,täytyy tunnustaa...olen vähän ja varovasti kaivellut multaa josko sieltä jotain löytyisi :)







Tästä tulee joskus jotain.Tuonne oikeaan reunaan olen kärräillyt useampana vuonna haravointi- ym puutarhajätettä kohopenkeiksi ja jossain vaiheessa niihin tulee istutuksiakin.Tänä kesänä saavat tuhdin katteen ylleen, viime kesänä rikkaruohot  ryöstäytyivät turhan reippaaseen kasvuun. Etualan pilvikirsikka muuten jo raottelee silmujen kärkiä. Pilvikirsikka on hyvinkin mun mieleinen puu, vaikka sitä nykyään varoitellaan istuttamasta, ettei linnut levitä sitä luontoon. Puutarhanhoito on kyllä opettanut tuiki tarpeellista kärsivällisyyttä ja siitä olen iloinen. Mutta sallittakoon entiselle hätähousulle edes tämän verran...pilvikirsikat kasvaa niin ihanan nopeasti, että sitä on ilo seurata ;)






Kolme tikkua, jee! No, tietysti kaikki tosiviherpeukalot hoksaa, että nuo tikut on kaljukultasateen kolmanteen kesään lähteviä taimia, vai mitä?



Jospas ensi postaukseen saatais jo vähän enemmän väriäkin.
Blogini on saanut tunnustuksen Pirkolta ja toinen tuli  Betweenlandilta.Suuri kiitos molemmille ihanille bloggaajille <3
Auvoisia toukokuun päiviä ympäri Suomen. Nautitaan nyt täysin siemauksin vuoden parhaasta ajasta :)