perjantai 5. marraskuuta 2010

Valoa pimeyteen



Voi miten juhlallinen kotiintulo mulla olikaan tänään!

Tulin töistä ja seisoin juuri portailla ostoskassi toisessa kädessä ja avasin ovea,kun jostain tyyneen hiljaiseen ilmaan kajahti joutsenen ääni.Kohta ylitse lensi aurassa kahdeksan upeaa lintua,kohti etelää,kohti laskevan auringon värjäämää taivasta...Hyvää matkaa,kuiskasin kuin huomaamattani niiden perään,nähdään keväällä.

Koin jotain tavattoman vahvaa ja symbolista siinä hetkessä.Ajatukseni olivat jo huomisessa pyhäinpäivässä tai vainajien muistopäivässä,kumpaa nimeä siitä haluaakaan käyttää, ja suunnitelmissa viedä rakkaiden poislähteneiden haudoille kynttilöitä,havuja....Mielessäni soi Coldplayn kaunis laulu 42: "Those who are dead,are not dead, they're just living in my head...Time is so short and I'm sure there must be something more..."
Minua lohduttaa suuresti se,että poismenneet rakkaat elävät edelleen mielessäni,sydämessäni,muistoissani,kulkevat aina mukanani...Tulevat uniini silloin tällöin ja ne unetkin ovat hyvin lohdullisia.
















Those who are dead are not dead,they're just living in my head.

2 kommenttia:

  1. Ihanaisen tunnelmallisia kuvia :) Tällaiset valot ja kynttilät ovat parasta syksyn pimeydessä - niistä kannattaa nauttia!

    VastaaPoista
  2. Hanna,sinä sen sanoit,mikä onkaan sen ihanampaa kuin kaunis kynttilänvalo syksyn/talven pimeyttä pieneltä osin poistamassa.

    VastaaPoista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)