lauantai 15. tammikuuta 2011

Puutarhaunelmia




Näin sitä ollaan jo puolessavälissä tammikuuta.Kyllähän nyt jo saa vaipua ihan täysillä puutarhaunelmoimaan,vai mitä? Totta puhuen,mulla vaihtui jouluiset sisustuslehdet jo joulukuun puolella puutarhalehtiin ja -kirjoihin...Toivoton tapaus?




Tämän sain joululahjaksi lapsiltani:)


Olen tässä viettänyt pari viikkoa hiljaiseloa blogimaailman suhteen ja keskittynyt näihin tosielämän kuvioihin,nauttinut tyttäreni seurasta ja töissäkin on täytynyt välillä poiketa.Viikolla kävimme katsomassa suvun tuoreinta tulokasta,pikkuruista tummatukkaista tyttövauvaa made by kummipoikani ja vaimonsa.

Eilen iltapäivällä taas matkalaukut auton takapenkille ja Lontoo kutsui tyttäreni takaisin.Veera-kissa vaipui masennuksen valtaan jo eilen aamulla,kun tajusi tyttäreni pakkailevan tavaroitaan ja mökötti koko päivän keittiön pöydän alla.Leevi yritti taas soluttautua mukaan ja meni kassiin istuskelemaan.

Viikolla ostin ensimmäiset esikot.Pidän niitä eteisessä ikkunan edessä,nekään kun eivät lämpimästä kovin tykkää.Mukavaa,kun opin muuan vuosi sitten  kantapään kautta myös kastelemaan niitä oikein.Paras konsti on laittaa ruukku veteen imemään kosteuden alakautta.Vaikka kasvi olisi jo ihan nuukahtanutkin,se pörhistyy muutamassa tunnissa terhakaksi.





Ihanaa,muutaman kuukauden kuluttua näitä on pihallakin:)



Niin,niistä puutarhaunelmista.Pioni- ja kärhöunelmia on tietysti pää tulvillaan.Pivoines Rivièren kuvasto on ollut iltalukemisena jo monta viikkoa ja vaikka miten yritin vuosi sitten tolkuttaa itselleni,että katson nyt kaikessa rauhassa miten ne viime kesänä istutetut tulokkaat täällä selviävät,niin en malta olla tilaamatta uusia...






Kirjan kannessa hehkuvanvärinen Neon,jonka tilasin viime vuonna Ranskasta.Istutin sen takapihamme maavalliin,lämpöiseen etelärinteeseen.

Kärhöt ovat todistaneet menestymiskykynsä ja -halukkuutensa siinä määrin,että niitä täytyy myös saada lisää...lisää....lisää...Kuten kuulemma monelle kärhöihin hurahtaneelle ennen minuakin on käynyt,pienikukkaiset kärhöt alkavat jossain vaiheessa kiehtoa yhä enemmän ja niinpä ostoslistallani onkin monia uusia alppi- ja kruunukärhöjä viini- ja jalokärhöjen lisäksi.






Tuulensuojaistutuksia olen myös suunnitellut lisää,meren rannalla kun käy välillä melkoinen puhuri. Kiviä tarvitsen suuria määriä,erilaisia,erikokoisia...Leikattavaa pensasaitaa  istutin viime kesänä ekan kerran elämässäni,taikinamarjapensaista,nyt jänskättää osaanko leikata sen oikein.Niitä ajattelin myös istuttaa lisää,niillä saa kivasti rytmiä ja vaihtelevuutta puutarhaan.

Viime vuonna tilasin niin hurjat määrät siemeniä,että tänä vuonna en aikonut tilata mitään.Kuvastojahan tuli heti joulun jälkeen vaikka miten monta.Muutaman pussillisen kuitenkin päätin tästä Joyseedsin kuvastosta tilata,erinäisiä kellokukkia ja melkein mustaa ritarinkannusta esim.





Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä on tietty se kasvihuoneunelma...I certainly have a dream! Unelmien täyttymys ois tietysti joku luxus-kokoinen orangerietyyppinen juttu,pohjanoteeraus sitten muutaman neliön valmiskoppi.Vaan jos jotain niiden väliltä sais jo ensi kesänä aikaan,niin olishan sekin jotain.

Tämmöisen perjantaipuketin kävin eilen valikoimassa tyttären lähdön jälkeisissä aina niin väistämättömän haikeissa tunnelmissa...Kukat kuitenkin lohduttavat,ilahduttavat,virkistävät...mieltä ja sielua.




Kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille ja valoisaa viikonloppua ihan kaikille kävijöille:)

5 kommenttia:

  1. Täytyy varmaan itsekin tarttua postauksesi houkuttelemana jälleen puutarhakirjoihin...niitä jo eilenkin selailin. Ja sama unelmakin kuin sinulla, se kasvihuone, sellainen englantilaistyyppinen, jossa alaosa olisi tiiltä. Ehkä joskus...

    VastaaPoista
  2. Intianminttu,sehän se minunkin unelmakasvihuone on,tiiliperustainen puurakenteinen:) Luin tuon postauksen läpi ja tulipa mieleen,että lottovoittokin olisi ihan kiva saada ennen kesää:D

    VastaaPoista
  3. Oi, tuo kasvihuone kuulostaa aivan ihanalta! Niin, olet varmaan toivoton tapaus, kun tilaat uusia pioneja ennen kuin vanhat ovat vielä kukkineet, ja ennen kuin vanhat siemenpussit on käytetty (mutta jotain sinnepäinhän me teemme kaikki).
    Voi noita kissoja... kuvaavat niin hyvin muidenkin tunnelmia, varmaan sinä tekisit samoin, menisit mököttämään, tai kiipeäisit matkalaukkuun, jos se olisi aikuisille sallittu ;-)

    VastaaPoista
  4. Kyllä täälläkin selailtiin puutarhakirjoja jo joulukuussa... Välillä käyn tekemässä valtaisat lumityöt pihalla ja sitten taas haaveilemaan pihasta!
    Mulla on myös suunnitelmissa siskoni piha Israelissa. Haastavaa kun siellä on niin kuumaa! Kaktuksia, mehikasveja, hedelmäpuita, köynnöksiä, pelapuita, laventelia ym.
    Mulle tulee Viherpiha ja Kotipuutarha. Onneksi ne lehdet on "monivuotisia" ja niistä löytää kivoja vinkkejä.
    Mun työpaikalle tehtiin viime kesänä ihana kasvihuone vanhoista laseista, siitä löytää kuvia pieni oliivipuun-sivuilta viime kesältä. Oikein mukavia haaveilu- ja suunnitteluhetkiä toivotan sinulle näihin tammikuun tuiskuihin!

    VastaaPoista
  5. Saila,kaikista hyvistä päätöksistä huolimatta jossain vaiheessa aina järki pakenee ja sitten tilataan...Jep,varmasti tekisin niinku kissat,jos en ois järkevä ja fiksu aikuinen:D

    Eeviregina,mukava ajatella,että meitä on ympäri Suomenmaata,kevät ja vihreys ajatuksissa itäen kaiken lumen ja pakkasen keskellä:). Siinäpä sulla onkin mielenkiintoinen ja ihan erilainen projekti edessäsi,kun suunnittelet siskosi pihaa sinne kauas,laitahan sitten blogiisi kuvia.Noita puutarhalehtiä on kertynyt jo liiankin paljon,haluaiskohan joku vuosikertoja vanhimmasta päästä,esim Kotipuutarhaa taitaa olla vuodesta 1997 alkaen...

    VastaaPoista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)