sunnuntai 6. joulukuuta 2015

I'm back!

Pitkä blogihiljaisuus saa nyt luvan päättyä. On ollut ikävä blogimaailmaa, kaikkia blogiystäviä ja teidän kuulumisia, joita olen silloin tällöin käynyt lukemassa, kommenttejakaan jättämättä...En ole unohtanut teitä, toivottavasti tekään ette minua :)

Ajattelin nyt pienesti ja pikaisesti "vuosikatsauksen" merkeissä palata kuvioihin. Muutamia muutoksia on tapahtunut, mutta perusjutut ovat ennallaan. Tärkeintä elämässäni edelleen pieni rakas perheeni, ystävät, lemmikit, koti ja puutarha.

Keväällä matkustin kaksi kertaa Lontooseen. Eka kerralla huhtikuun alussa magnolioiden kukinta-aikaan ja toisen kerran toukokuussa Chelsea Flower Show-viikolla.





















Omassa puutarhassa koin ihastuksen ja ilon hetkiä


 
 
 
 


Huhtikuun lopussa perheemme kasvoi pienellä valkoisella väkkärällä. Luna-koira sai ikioman siskopuolen kaverikseen. Tytöillä on siis sama emä. Pikkusisko sai kutsumanimekseen Cherie <3







"Kirputan sua senkin pieni kirppusirkus!"







Aretha ja Suzi-lampaat  aiheuttivat tempauksillaan harmaita hiuksia pitkin kesää...Uhkasin pistää ne pakkaseen suunnilleen joka toinen päivä, tai ainakin myydä ensimmäiselle vastaantulijalle. Syksyllä peruin kaikki päätökset, kun ne painoivat poskensa mun poskea vasten rannalla laiduntaessani niitä. Nöyrästi nikkaroitiin navettaan karsinaa ja tilasin talviheinät :)







Koiranpentu ja puutarha, pakosta toinen jää vähemmälle huomiolle, joten kesäkuvissa esiintyy terhakka pentu ja rehottava puutarha...





Tuntui, että sitä kesää ei tullutkaan, mutta oli sentään jokunen biitsipäiväkin. Koirillehan jokainen päivä on kesällä biitsipäivä. Tässä Lunan ja Cherien seurana menossa mukana Aslan ja Leia.







Kaksi pensasmagnolioistani innostui kukkimaan, toisessa oli muistaakseni kahdeksan, toisessa viisi kukkaa. Japaninmagnolian kukkia odotellessa nämäkin riemastuttavat ihan riittävästi.








 
 
 
Elämäämme tuli yksi muutos, kun poikani kihlattuineen ja Lunan lauma muutti tammikuussa Turun seudulle. Vasta heinäkuussa ehdittiin käymään siellä. Vuokrattiin myös sillä reissulla viikonlopuksi mökki koko porukalle Nauvosta saaresta. Meidän tyttöjä kummastutti liukas kallio ja äkkipudotus.
 
 
 



Kallionkolot oli muotoiltu just mulle ja mun tyttärelle sopiviksi :)






Sitten hyppäys takas kotiin. Kesällä meille muutti tämä komea kukko, P.Daddy ja sen kaksi rouvaa, Broisku ja Mama Nugget. Ei, minulla ei ole osuutta niiden nimiin :D. Ja tulivat tosiaan vain kesäksi meille.



 
 
Syksyllä pistäysin taas Kaarinassa ja lenkitin murusia hienossa syyssäässä.
 
 
 
 


Tämmöisiä värisävyjä odotettavissa ensi keväänä.







Joopa joo...Kun tuli aika palauttaa P.Daddy ja rouvansa, ne eivät painaneet poskea kenenkään poskeen ja pyytäneet saada jäädä, mutta hentomielisyys iski kuitenkin ja niinpä seuraavaksi tyttäreni ja J. nikkaroivatkin navettaan lammaskarsinan viereen uutta kanahäkkiä. Tässä vasta saapuneet täydennysjoukot eli Esmeralda.rouva pikkuistensa kanssa.








Käsi kädessä <3












Ja tässä perheemme viimeisin tulokas, kodinvaihtajana meille tullut 8 ja puolivuotias saksanpaimenkoirauros. Kastroitu kuitenkin. Kiltti ja lempeä poika. Muutamassa viikossa se on jo valloittanut meidän kaikkien sydämet.




 
 
 
Tämmöinen lauman alku meillä siis nyt on. Paimenkoiria ei ilmeisesti vain voi olla liikaa :D
 
Näin sekavan kuvapläjäyksen jälkeen toivotan oikein hyvää ja seesteistä itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille, jotka vielä ovat jäljellä.

21 kommenttia:

  1. Ompa kivoja koirakavereita ja magnolia kukkii!
    Takaisinpaluu on hyvä päätös :D onneksi voi aina pitää taukoa tästä ja palata kun siltä tuntuu :) Kiva nähdä täällä jälleen uutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän koissut on kyllä niin ihania kuin olla voi <3 <3 <3 Ja magnolian kukat täällä V-vyöhykkeellä oli ilahduttava kokemus!

      Poista
  2. Ihana värikylläinen kuva ylinnä veti kauhealla kiireellä tänne lukemaan kirjoituksesi. =) On ollutkin ikävä postauksiasi! Ihanaa, että lampaat saivat jäädä! ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla, että blogistani on tykätty <3 Chelsea-kuvia aion laittaa kyllä lisääkin, tuli taas otettua n 500 kuvaa/päivä. Eihän niitä lampaita raaskinu taipaleelle laittaa, niihinhän on ehtinyt kiintyä niin kuin muihinkin lemmikkeihin.

      Poista
  3. Ihania kuvia! Tervetuloa takaisin, on sua jo ooteltukin!
    Hyvää Itsenäisyyspäivää ja toista adventtia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva, kun et oo unohtanut <3

      Poista
  4. Mukavaa, että palasit!
    Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Bongasin edellisestä postauksestani kommenttisi, haastetta pukkaa siis :) Tartun siihen asap :)

      Poista
  5. Kiva, kun palasit. Olen aina välillä käynyt kurkkimassa, näkyykö mitään elonmerkkejä.
    Teillä lisääntyvät eläimet. Olet laajentanut puutarhapuolesta enempi eläinmaailmaan. Vauhtia ainakin riittää ja varmasti tulevaisuudessa juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelleen totean, että on tosi mukava kuulla, että blogini on kiinnostanut<3 Joo, meidän eläintarha alkoi ihan huomaamatta kasvaa :) Mutta kasvit on kyllä edelleen rakkaita ja puutarhanhoito ja puutarhavierailut suuri intohimoni. Yritän ainakin pitää tämän etupäässä puutarhablogina.

      Poista
  6. Tervetuloa takaisin! Mitäs tuhmuuksia ne lampaat olivat tehneet :D. Hyvä että ne tavallaan pyysivät sitten anteeksi. Ihanat sipuliostokset. Minun pitää seurata teidän kaikkien muiden kevätkukintaa kun meillä kaikki istuttamani joutui myyrien suihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kysy vain, mitä ne eivät olisi tehneet :D Oikeita mestarikarkailijoita ne ainakin ovat! Mutta ovat kyllä tosi ihania ja hellyttäviä, melkein samanlaisia pusuttelijoita kuin koiratkin :) Voi kurjuus, onpa ikävää, että myyrät löysivät istutuksesi! Toivottavasti ensi kerralla on parempi onni!

      Poista
  7. Hei, kiva kuulla kuulumisiasi! Kovasti on perhe siellä tauon aikana kasvanut, ei ihme ettet ole kerinnyt postailla:) Ja minä kun en uskalla ottaa yhtä kissaa:( Pelkään, että se alkaa herättelemään minua öisin, juuri kun lapset ovat sen verran kasvaneet, että antavat nukkua lähes joka yön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus ilahdutti :) Kyllähän nämä nelijalkaiset perheenjäsenet pitää sen verran touhussa, että jostain on täytynyt ajankäytössä tinkiä. Ehkäpä teillekin se kisuli (tai kaksi ;) tulee jossain vaiheessa, kun lapset kasvavat?

      Poista
  8. Paljon on tapahtunut. Mukavia tapahtumia kuulostaa olleen. Tervetuloa takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöistä pientä arjen juhlaa. Täytyy sanoa, että sen jälkeen, kun Luna-koira meille tuli, ei ole ollut yhtään onnetonta päivää. Koirat kun vain ovat niin iloisia ja ilo tarttuu ihmisiinkin <3 Kiitos, onpa tosi kiva olla taas täällä :)

      Poista
  9. Kiva kun palasit! Olipa siinä vuosi, kiitos kun pääsimme mukaan :) Ihana magnoliakin kukki. Ja hyvät paimenet teillä tätä nykyä.

    VastaaPoista
  10. Ihastuttavaa että olet saanut magnolian viihtymään, kasvamaan ja vieläpä kukkimaan! Vaikka me asutaan etelässä, en edes uskalla hankkia sellaista eksoottista ihanuutta. Ihan takuulla sen varmasti söisi jänikset, peurat, fasaaniuros tms. Samasta syystä en enää jaksa istuttaa syksyisin ihania uusia kukkasipuleita ainakaan kovin paljoa tähän pihaan, varsinkin kun ensi kesänä aiotaan myydä Pikkutalo pois ja muuttaa miehen työn perässä vielä eteläisempään Suomeen...

    =D Mutta hienoa sinä! Olet todellinen viherpeukalo. Ihan voisit ruveta oikeastikin puutarhuriksi. =)

    Ja kiitos piipahduksestasi blogissani. =))) Mää jo olin luullut, ettei kukaan tuttu enää pidä blogia. =)))

    VastaaPoista
  11. Onpas teillä siellä aikamoinen eläinkatras. Tuon joukon kanssa riittääkin puuhaa. Mulla oli kans aikaisemmin saksanpaimenkoira, niitä ei voi katsoa muuten kuin ruusunpunaisten linssien läpi <3 Rapsutuksia koko katraalle. Meillä on nyt yksi pieni Siiri-kissa :)

    VastaaPoista
  12. Tiina, sinä jotenkin elät todeksi mun unelmaani! Koiria on ollut, mutta ei yhtäaikaa noin montaa, kanalaa olen kaivannut aina ja lampaita senkin edestä. Sitten välillä matkustelua ja sitten taas kotimaahan tarkistamaan, miten magnoliat voivat. Minulla muuten kukki se herkkä Leonard, jonka kuulemma ei tiedetä vielä ennen näin ylhäällä kukkineen. Nyt sitten en jaksa enää uskoa uuteen ihmeeseen, mutta pieni liekki elää. En suojannnut muuta kuin jäniksiltä eli ei mitään lämpöpeitteitä talveksi etc.

    Tervetuloa takaisin <3

    VastaaPoista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)