keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Sunnuntai-ilta toi suuren surun...







Rakas isäni ja lasteni pappa nukkui ikiuneen sunnuntai-iltana.

18 kommenttia:

  1. Iso lohdutuksen ajatus. Olkoot enkelit kanssanne.

    VastaaPoista
  2. Otan osaa suruusi. Oma isäni kuoli joitakin vuosia sitten, se tuntuu niin väärältä.

    VastaaPoista
  3. Niinkö siinä sitten kuitenkin kävi, vaikka hän kuulosti olevan parempi välillä? Olen niin pahoillani ja otan osaa suureen menetykseenne.

    VastaaPoista
  4. Lämmin osanotto minultakin suruusi.

    VastaaPoista
  5. Otan osaa suruusi.
    Tiedän mitä se on, äitini kuoli vuosi sitten.
    Voimia teille kaikille!

    VastaaPoista
  6. Osanottoni ja voimia koko perheellesi suuren surun keskellä <3

    VastaaPoista
  7. Otan osaa suuressa surussa! Hän sai ilmeisesti elää pitkän ja antoisan elämän kumminkin. Usein tuntuu siltä, että elämä katkesi kesken. Omassa surussani, kun isäni kuoli viisi vuotta sitten, auttoi kun aloin miettiä, miten monta vuosikymmentä hän oli jo elänyt ennen kuin synnyinkään: paljon elämää, seikkailuja ja mukavia asioita.

    VastaaPoista
  8. Otan osaa suruusi! Muistele yhteisiä hyviä hetkiä. Niitä kauniita ja hyviä asioita joita isäsi sinulle ja varmasti lapsenlapsilleenkin opetti. Lämmin halaus..

    VastaaPoista
  9. Lämmin osanottoni suruusi!
    Voimia teille kaikille!

    VastaaPoista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)