torstai 26. syyskuuta 2013

Takaisin Lontooseen.Back to London.



 Tosin vain muistoissa. Lähdetään nyt toukokuiselle matkalle, joka alkoi kevään ensimmäisenä hellepäivänä Oulusta. Potkurikoneella lennettiin ensin Tukholmaan.






 

 Tämmöinen porukka oli suljettu vitriiniin.




 



Kävi selväksi, että Tukholmasta on lähtöisin paljon kuuluisuuksia. Pitkän käytävän seinät oli katettu eri aikakausien julkkisten kuvilla, jotka toivottivat tervetulleiksi kotikaupunkiinsa.
Many celebraties come from Stockholm. Their posters hung along the  corridor, "Welcome to my hometown", they said.







Ja Tukholman kuuluisin pariskunta
The most famous couple of all








Kone vaihtui onneksi vähän isompaan :). Skandinavian aurinko jäi taakse...







Heathrowlle sukellettiin sankkojen pilvien seasta. Heathrowlle laskeutuu tai sieltä nousee ilmaan kone n. minuutin välein. Pilvissä tulee mieleen kaikki edellä menevät ja perässä tulevat koneet...











Ekana iltana Hammersmithissä jaksettiin suunnistaa vain lähipubiin syömään jotain pientä







Rapeat mustekalarenkaat on tosi hyviä!
Crisp squids, my favourite!







Muutamana aamuna käytiin lähikahvilassa nauttimassa isot kupit lattea ja skonsseja tai terveellisiä täytettyjä kokojyväsämpylöitä













Pulu miettii meniskö tubella. Ei sitten kuitenkaan mennyt :)
"Should I take the tube..."

Lauantaiaamun ekaksi kohteeksi valikoitui luonnollisesti Portobello Road. Mitä tahansa tarvitset, sieltä sen todennäköisesti löydät. Kojuja ja myyjiä on loputtomiin, katusoittajia siellä täällä. Kirpparikamaa, antiikkia, vintagea, halpisrättejä, hedelmiä, vihanneksia, kukkia, leivonnaisia...Suunnilleen koko maapallon väestö on edustettuna, tarkkakorvainen saattaa bongata myös suomen kieltä puheen sorinasta. Värikästä, kiehtovaa, välillä myös ärsyttävää ruuhkaa.






The door, Notting Hill-elokuvan maailmanmaineeseen nostama ovi. Nyt tosin erivärisenä kuin leffassa.








Pullopuutarha
Bottle garden on Portobello Road










Leivonnaiskojuilla joutui vaikean paikan eteen, luumu-omena, kirsikka- vai suklaapiiraita...






...vai croissanteja...






















Mun ehdoton suosikkileivonnainen, rapeapintainen, sisältä mehevänkuohkea mantelicroissant.
Almond croissants, there can't be anything as tasty.












Kävelykeppejä







Kunpa suomalaisessa kaupunkimiljöössäkin olisi näin ihanan kirkasvärisiä taloja, onko kaiken pakko olla aina vain jotain tasaisen harmaata, mustaa, ruskeaa, valkoista...











Kivisessä istutusaltaassa iloinen kevätkukkien sekamelska.







Monenlaisia köynnöskasveja suikertelee toistensa lomassa, kukkivana vuorikärhö, Clematis montana.







Talon korkuinen wisteria, sinisade











Kääpiösyreeni 'Palibin'






 Hienosti talojen väreihin mätsäävä kasvillisuus: violetti talo ja wisteria sekä punainen talo ja hopeinen oliivipuu






Milloinkahan Suomessa nähtäisiin näin ennakkoluulotonta julkisivuväritystä...Näistä kolmesta tahtoisin asua tuossa utuvioletissa, jossa siinäkin wisteria suikertelee pitkin seinää. On tuo punainenkin kyllä kiva.






Edelleen samaa talorivistöä, hillityn siniset sävyt vaihtuvat hailakkaan vaaleanpunaiseen.












Ihania köynnösruusuja
Ramblers and climbers






Pakko oli välillä aina nuuhkaista, tuoksuuko vai ei.






Tälle puulle en ole onnistunut löytämään nimeä. Isot liuskaiset lehdet ja yksinkertaiset kirkkaankeltaiset kukat.
I wonder what this tree is...





Kerrottujen idänunikoiden räiskyvää oranssinpunaa







Ovi ja etupihan pensas sävy sävyyn







Vaaleanpunainen ulko-ovi vois olla mukavaa vaihtelua





 Tuollaisessa turkoosissa talossakin saattaisi olla kiva asua...









Tämäkin upea wisteria kiipeili neljännen kerroksen korkeudelle. Edelleen mietin millaista olisi herätä uuteen aamuun ja kurkistaa ulos ikkunasta jota reunustaisivat runsaina ryöppyävät tuoksuvat kukinnot...






Näitä ei aina muista bongailla, riippuvia kukkakoreja, hanging baskets.








 Laukkuliikkeen näyteikkunassa nukkui tyynen rauhallisesti musta kissa, välittämättä tuon taivaallista ohi lipuvasta lauantaipäivän ihmisvilinästä. Kisu on kuulemma melkein aina ikkunassa.







Tämän jälkeen jatkettiin kävellen matkaa kohti seuraavaa etappia,  joka oli Holland Park. Sinne vien teidät seuraavassa postauksessa.

10 kommenttia:

  1. Kiva kierros mukanasi,
    odottelen jo lisää kuvia ja kertomustasi

    VastaaPoista
  2. Olipa kiva päästä Portobellolle! Upeita taloja ja etupihoja, miten upeita takana olevat puutarhat mahtavat ollakaan.

    VastaaPoista
  3. Voi namps! Ensinnäkin, ihana englantilainen ruoka ja toiseksi, namutalot!
    Olen samaa mieltä kanssasi ihan kaikesta mitä kirjoitat ja vaikka en juurikaan pidä Lontoosta (ainakaan siellä asumisesta), niin nyt tuli hirmuinen himo päästä sinne. Portobello on Lontoon parhaita paikkoja, good vibes :-)

    VastaaPoista
  4. Ai niin, minusta tuo keltakukkainen mysteeri näyttää joltakin pensaspionilta, nehän todellakin kasvavat pari metriä korkeiksi pensaiksi. Kukkimisaika on hassu, mutta Lontoossa kaikki on mahdollista ;-)
    Kaksi muuta nimeämätöntä pensasta kyllä tunnistin, keltalehtinen on Choisya ternata 'Sundance' ja sinikukkainen Ceanothus, vaikka niiden nimiä et kaivannutkaan... sen sijaan mysteeripensas rannallanne on ihan vieras, en osaa yhtään sanoa. Lehdet näyttävät näsiältäkin, mutta kuori ei. Noista siemenpötkylöistäkään en osaa sanoa mitään.

    VastaaPoista
  5. Ihanaa päästä näin Lontooseen thanks ! Ihanat nuo taloje n värit, tosiaan täälläkin voitaisiin käyttää enemmän värejä, vaikka noissa taloissa on väriä, niin ne eivät silti hypi silmille, ehkä noita räikeän sinisiä lukuunottamatta. Ja tuli nälkä noista ihanista leivonnaiskuvista :)

    VastaaPoista
  6. Äh, siis niin, kuvathan oli toukokuulta, joten kukkimisaikakin on pensaspionille oikea! Sori olen varhaisdementikko. Ja blogikommenttihäirikkö ;-D

    VastaaPoista
  7. Vihdoinkin näitä kuvia!! Voi että, miten ihastuin noihin värikkäisiin taloihin ja tuo pinkki ovi - se olis niin passeli mun taloon. Jos mulla siis olisi oma talo :)

    VastaaPoista
  8. Oijoih aah, Lontoo on vielä käymättä, joten uutta kaikki!
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
  9. Nyt iski Lontoonhinku, kiitos ihanien kuviesi :)

    VastaaPoista
  10. Kiitos tuulahduksesta Lontooseen... Jos siellä viettänyt enemmänkin aikaa eikä ole ollut hinkua lähteä uudestaan. Mutta nyt puutarhaharrastuksen myötä alkanut kiinostamaan. Asuin sellaisessa kodissa jonka puutarha kuului Yellow Bookiin =)

    Blogistani löytyy sinulle Puutarha haastetta syksyn sateisiin. . . =)

    VastaaPoista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)