sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Pelakuita, tötteröpäitä ja hyvää äitienpäivää.





Tämmöisiä niistä sitten tuli. Saanko esitellä: lumikurjenmiekka 'George' ja kevätkurjenmiekka.
Iris histrioides 'George'  and Iris reticulata.






Tähän aikaan vuodesta pieni on kaunista. Georgea ei ole pituudella pilattu.
So small but yet so pretty.










Ja jännitys senkuin tiivistyy. Minulla ei ole mitään hajua siitä, mitä nämä ovat. Toivon, että hajulaukkoja, niitäkin istuttelin syksyllä enkä ole ikinä nähnyt niiden aloittavan kasvua, joten ei pysty vielä tietämään. Suurimmasta osasta sipuli-istutuksia tein muistiinpanot, mutta tämänkaltaisia yllätysmomenttejakin sisältyy aina kuvioihin. Snow Flake-koiranhampaat ovat ilahduttavasti nousseet pintaan toisaalla. Viime keväänä kukkivat ekat keltaiset Pagodat, ja siitä innostuneena tilasin syksyllä lisää.
Narsissiryppäitä on noussut ilahduttavasti pitkin pihaa. Välillä olen tosin kutsunut niitä perhanan narsisseiksi...olen nimittäin möyrinyt ympäri yhtä isohkoa istutusaluetta metsänreunassa ja ihmetellyt, miksi olen istuttanut narsisseja ryhmiksi pitkin penkkiä...ne kun heräävät eri aikaan ja yht'äkkiä olenkin havainnut iskeneeni poikki vielä mullan alla piilotelleita narsissinversoja...:( No, nekin kukkivat sitten ensi keväänä. Toinen omaan toimintaani kohdistunut kummastuksen aihe on se miksi ihmeessä olen istuttanut omajuurisia pensasruusuja perennapenkkeihin...Nyt kun olen niitä piikkisiä hirviöitä leikellyt ja kaivanut juurivesoja pois, olen tiukasti päättänyt rajata emopensaat, joita en raski poiskaan kaivaa. Jotain läpäisemätöntä materiaalia ympärille, etteivät juuret pääse levittäytymään.
Will be nice to find out what these will become...I planted these in the autumn but didn't make any notes so it will be a surprise. They may be some kind of alliums...






Kevät on ihanien jälleenäkemisten aikaa. En ollut ollenkaan varma näenkö tätä ystäväistä enää ikinä, mutta sieltä se puskee :) Himalajanunikko talvehti ensimmäistä kertaa onnistuneesti alppiruusujen ja kanadanhemlokin katveessa.
I'm so happy to meet this little friend again. My Meconopsis betonicifolia.






Tämänkin pelkäsin menettäneeni, lumisuojaa kun ei ollut juuri ollenkaan. Se onkin terhakassa kasvussa, mandariinikuusama, jonka hätäpäissäni iskin syksyllä valeistutukseen. Myös kaaressa kasvava tuoksuköynnöskuusama yllätti. Muina talvina kaikki lumen ylle jääneet versot ovat paleltuneet ja kasvu on alkanut melkein nollasta. Nyt jopa metrin korkeudella on eläviä silmuja :)
 Also my loniceras wintered fine, L. caprifolium and L. 'Mandarin'.






Tästä sen sijaan olen hiukan huolissani...Huvimaja-kirsikkapuu on kasvanut ilmeisesti liian nopeasti, nahka repeilee ;) Pikku puu on nyt aloittamassa kolmatta kesäänsä meillä. Paleltumisvaurioita ei ole muuten tullut, mutta kuori on tosiaan halkeillut ikävästi.
 But my cherry tree looks a bit sad...






Viime sunnuntaina oli Oulussa messut ja sieltä mukaan tarttui ananassalvia, lippia ja pari uutta pelakuuta. Tapasin myös ihanan perennamuorin, jolta ostin karhunlaukkaa, kevätesikon, himalajanjalkalehden ja pikkuisen hevoskastanjan taimen tuolle toiselle kaveriksi. Oon niin onnellinen siitä pienestä, se selvisi jo toisesta talvestaan täällä ilman mitään vaurioita. Sen silmut ovat ihanan isoja ja pulleita ja tahmeita, niitä on pakko käydä pusuttelemassa silloin tällöin <3 Tuskin maltan odottaa, että näen sen avaavan lehtensä. Viime vuonna missasin sen, kun lähdettiin just Lontooseen, kun täällä oli eka hellepäivä ja kun viikon kuluttua palasin kotiin, täällä oli tapahtunut oikea kasvuhumahdus. Eikä se pikkuinen nyt enää ihan pikkuinen oo, se kasvoi minusta ohi viime kesänä.







Perjantai-iltana sateen ropistessa kattoon ruukutin pelakuita Lana del Reyta kuunnellen. Tässä Drottning Ingrid ja P.Grandeur Odorata Rose. Sen lehdet tuoksuvat ihan oikealta ruusulta <3


TaimiMoision taimet pääsivät saman tien multaan, kun laitoin ne tuonne mylläämääni metsänreunapenkkiin odottelemaan varsinaisille kasvupaikoilleen pääsyä. Valkoisen kevätkaihonkukan jaoin kolmeen osaan ja istutin peittämään viime vuonna istutettujen puistoatsaleojen alustaa. Nekin jänskättää, ihan kuin niissä olisi muutamia pulleampia silmuja...nuppujako?


Kevään pienet kukkijat tuovat vähän väriä vielä niin kovin ruskeaan maahan. Posliinihyasintit, skillat, valkoiset ja siniset kevättähdet, krookukset...Tulppaanit ja narsissit ovat jo hienosti esillä, narsisseista pilkottaa jo satunnaisesti vähän keltaistakin. Vettäkin on nyt saatu pitkästä aikaa, joten kunhan sää tästä lämpenee, alkaa varmaan vihertää muutamassa hetkessä.

It's still pretty cold here in northern Finland, only + 6 C today. Only scillas, puschkinias, crocuses and chionodoxas are in flower but daffodils and tulips are on their way and as soon as it gets warmer everything will turn green.




Metsässä ei ole enää hiljaista. Muuttolinnut laulevat riemukkaasti. Mustarastaan taidokasta viheltelyä täytyy seisahtua kuuntelemaan...
Birds are singing cheerfully in the forest. Blackbird is my favourite...






Kohti keskiyön aurinkoa...
Towards  the midnight sun...








Vastoinkäymisiltäkään ei voi välttyä...Veera-kissan oikea silmä tulehtui ja odotellessamme aikaa silmälääkärille, tilanne paheni niin, että silmä ei ollut enää pelastettavissa. Silmässä oli paha haavauma läpi sarveiskalvon ja etukammiotulehdus.
Our aged cat, Veera's, eye got sore and it had to be removed due to severe eye infection.






Heräämössä pienen kaverina, lisähappi menossa.






Nukuttaa niin kovasti vielä...
The operation went well but she was still very tired.






Pieni tötteröpää <3





Äitienpäiväylläreitä
Mother's Day gifts




Tyttäreni oli tehnyt hienon valokuvakirjan. Kiitos maailman rakkain N <3
 My daughter had made me a lovely photo book <3







Tästä kohti uutta viikkoa. Ihania jälleennäkemisiä ja puutarhapäiviä kaikille <3

16 kommenttia:

  1. Hyvää äitienpäivää!
    Voi pientä Veeraa. Onneksi on toinen silmä, hän varmasti tottuu tilanteeseen kun pystyy edelleen kumminkin näkemään <3
    Ihanat iirikset!! Geirgea ei tosiaan ole pituudella pilattu, mutta pramea hän kumminkin on - olisiko kyseessä hieman Napoleon-kompleksia ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veeralla pyyhkii jo ihan hyvin, ei mitään hätää <3 Jep, Georgella voi olla tosiaan lievä Napoleon-kompleksi :D

      Poista
  2. Ihana äitienpäivälahja! Tytär tietää mistä äiti tykkää.
    Komea kuva Lunasta.
    Voi pikku toipilasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me tunnetaan toisemme niinku omat taskumme, tytär ja minä <3

      Poista
  3. Veeralle sattui kurja juttu, voi pientä! Hyvä että sai hoidon ja olo helpottaa nyt. Pitää vain opetella elämään yksisilmäisenä. Kyllä kissa sokeanakin pärjää (sisäkissana), joten yksisilmäisenä varmasti hyvinkin.
    Iiriksesi ovat aivan upeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veera toipui hienosti eikä silmän puuttuminen hidasta yhtään :)

      Poista
  4. Ihania jälleennäkemisiä, hienoja että arkajalat ovat talvehtineet! :)

    Voi pientä kisua, pikaista paranemista hänelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ollut ihanien jälleennäkemisten melkein päättymätön ketju, muutamia vielä odottelen...Kisu on jo ihan fine :)

      Poista
  5. Ai niin, ja tuo George! Voiko enää upeampaa värisävyä olla!

    VastaaPoista
  6. Olipa iiris pienenpieni tai suuuuurensuuri, se on silti kaikkein ihanin ♥

    Voi tuota kisua... Toivottavasti hän toipuu hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja ne, jotka vielä tuoksuvat, ovat ihan yli-ihanuuksia <3 Veera on elämänsä kunnossa :)

      Poista
  7. Ai niin, voisivatko iiristen jälkeen kuvassa olevat mysteerikukat olla tulppaaneja? Minun 'Bronze Charm' -herkkuni lehdet ovat hyvin samanlaiset, punareunaiset ja kiharat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä olleet, ite toivoin, että ne ois olleet tuoksu- tai hajulaukkoja, kumpaa nimeä niistä nyt haluaa käyttää, vaan eivätpä ne olleet niitäkään. Paljastan kohta :)

      Poista
  8. Voi pikkuista ♥ Mun piti ihan muuta sinulle sanoa, pyytää, kysyä, mutta nyt juuri en voikaan...Veera ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veeralla ei ole enää mitään hätää, kipeä simmu lähti, haava parani loistavasti ja Veera nauttii kesästä täysin siemauksin <3 Kysy vain :)

      Poista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)