tiistai 1. heinäkuuta 2014

Rodoja, kärhöjä ja avoimia puutarhoja.





Viileä sää on kukittanut Haaga-alppiruusujakin pitkään.







St.Michel











Monen vuoden odotuksen palkitsi tämän kesän ehdoton suosikkimieheni -tai oikeammin vain muisto hänestä :) Andenken an Ludwig Späth kukkii komeammin kuin koskaan. Kukinnot ovat valtavan suuria ja nekin ovat kestäneet poikkeuksellisen kauan.







Alppikärhö, Clematis atragene, Tage Lundell.










 Ja Clematis atragene Rosy O'Grady. Kannatti ropsia kompostia syksyllä tämän alle, kukat ovat olleet tuplasuuret aikaisempiin kesiin verrattuna - ja onhan niitä paljon enemmänkin.

















Nimetön alppikärhö













Tuoksuköynnöskuusaman hassuja nupputsydeemejä.








Näkymää takapihalle.





Minun pikkuinen <3 kaksi vuotta sitten yletyin ottamaan tämän kainaloon, nyt latva huojuu jo kaukana käden ulottumattomissa. Balkaninhevoskastanja.







Viime postauksessa hehkutin niitä villapajun hopeisia ruusuja. Tässä sama pensas täydessä lehdessä. Ei tosiaan ainakaan minulla tee juurivesoja vaan pysyy omana kompaktina kasvustonaan.








Viiruhelpi ja keltakurjenmiekka Variegata soinnuttelevat toistensa kanssa.













Saksankurjenmiekkojen silkkiset kukat ja ihana viileänraikas parfyymintuoksu ovat enää muisto vain.






Täällä muhii mun seuraava projekti? Otin kuvan seistessäni äyräällä. Nyt en tiedä onko tuo äyräs joku Oulun seudun murresana vai käytetäänkö sitä muuallakin. Anyway, tarkoittaa täällä semmoista muuta maastoa ylempänä olevaa hiekkakumparetta, hiekkarinnettä. Tästä maasto laskeutuu hiukkasen alaspäin ja tuolla notkelmassa on ihanan suojaista. Taakse jää meren kohina ja tuulen tuiverrus, silloin kun semmoista on tarjolla. Maaperä näyttäis olevan tämmöistä pohjoisen lehtomaista ja ajattelisin, että tuolla saattaisi viihtyä monenmoista mukavaa...Luonnostaan siellä kasvaa sieviä kuusia ja katajapensaita, paljon pihlajaa ja tuomea, suojana isoja, vanhoja, mutkavartisia koivuja ja siisti matala aluskasvillisuus. Myös saniaisia on paljon, olen niitä suojellut ja varjellut vuosien ajan, ja ne ympäröivät nyt tuota polkua tosi kivasti.







 
 
 
 







Luna saniaispolulla.




 


Voisihan sinne istuttaa vaikka kärhöjäkin kiipeilemään... ja atsaleoja, kenties jotain kivoja puita ja pensaita...Ihanaa, kun aina tulee uusia ideoita eikä tekeminen lopu tässä elämässä :)

Eilen oli Avoimet puutarhat ja täällä Oulun seudulla sää hemmotteli kerrankin puutarhaihmisiä! Koko kesäkuu on ollut julman kylmä, perjantaina piti vielä pyntätä samat kamppeet kuin talvella, meinas jo alkaa naurattaa...Välihousut, fleeceä ja villapaitaa ja silti paleli. Sunnuntaina sitten herättiinkin ihanaan lämpöön ja aurinkoon. Niinpä ihmiset olivat lähteneetkin sankoin joukoin liikkeelle. Ensiksi kävin edustamassa puutarhayhdistystä Oulujokivarressa Tarjan ja Kaukon upeassa rinnepuutarhassa, josta Karolina bloggasikin jo aiemmin keväällä. Olen nyt käynyt kolme kertaa siellä reilun kuukauden sisällä ja on mielenkiintoista nähdä, miten puutarha elää kesän mukana ja vaihtaa ilmettä. Reheviä laajoja istutusalueita on paljon. Tarja on lisännyt kasveja uutterasti jakamalla ja siemenistä kylvämällä eli puutarha on elävä todiste siitä, ettei aina tarvitse käyttää suuria summia rahaa kasveihin vaan yhdestä taimestakin saa kohta monta - kymmentä!
Oulun Karjasillan asukasyhdistys oli saanut useampia lähekkäin sijaitsevia pihoja mukaan tapahtumaan, mikä oli myös mielenkiintoista. Karjasiltahan on asuinalue parin kilometrin päässä keskustasta ja hyvin tunnelmallinen puutarhakaupunginosa. Alueella on vanhoja tammia, vaahteroita, lehmuksia ja omenapuita ja paljon, paljon syreenejä ja pensasruusuja. Kävin neljässä hyvin erinäköisessä puutarhassa, joista jokaisessa oli paljon kivaa. Päivän parasta antia itse puutarhojen lisäksi olivat tietysti pihojen omistajat ja muut puutarhanhoidosta innostuneet hyväntuuliset ihmiset.
Sokerina pohjalla vierailin Pirkko ja Jaakko Kuusjärven puutarhalehdissäkin esitellyssä Onnenlähteellä-puutarhassa. Olen heihin tutustunut tuolla yhdistystoiminnassa, mutta puutarha oli vielä näkemättä. Kerrassaan mykistävä kokemus. Viimeisen päälle säntillistä, siistiä, huoliteltua. Käytävät, istutusalueet, taideteokset. Suuri määrä mielenkiintoisia kasveja. Valtavan iso hoidettu alue, jossa näkyy neljänkymmenen vuoden työn tulos. Ei voi kuin hattua nostaa heidän saavutukselleen.
Ensimmäisen kerran pääsin nyt mukaan tapahtumaan, vieraana tällä kertaa, mutta kuka tietää, josko jo ensi kesänä itsekin rohkaistuisin lähtemään mukaan ja avaamaan puutarhani yleisölle :) Toivottavasti muutkin rohkaistuvat! Epäilen, että television huvilat ja huussit ja edenit luovat turhia paineita ihmisille. Jokainen piha ja puutarha on oman näköisensä, omistajiensa näköinen ja hyvä niin. Erilaisuus on rikkautta puutarha-asioissakin!
Näihin syvällisiin mietteisiin ja tunnelmiin :) Auvoisaa puutarhaviikkoa kanssaviherpeukalot <3

16 kommenttia:

  1. Ihania kärhöjä ja muuta kukintaa. Kylmyydestä huolimatta moni noista kasveista on täällä jo lopettanut kukintansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin kukinnot alkavat jo ikääntyä,mutta esimerkiksi syreenit eivät ole vieläkään karistaneet kukkiaan.

      Poista
  2. Rohkeasti mukaan vaan. Mekin kävimme tänä vuonna katsastamassa muiden pihoja, viime vuonna meidän piha oli avoinna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapahtuma on kyllä tosi mukava ja ihmisiä kiinnostaa valtavasti puutarha-asiat, joten oli korkea aika saada tämä Suomeenkin. Täytyy yrittää kerätä rohkeutta :)

      Poista
  3. Ihanainen Lugwig ja kärhöt, ja muutkin tietty ;) Just samaa mieltä oon sun kanssa, että erilaisuus on rikkautta. Nykyiset TV:n ns. puutarhaohjelmat ovat lähinnä pihanrakennusohjelmia, kalliilla tarvikkeilla, betoni- ja muurikivillä ja irtonurmikolla. Kyllä tää Avoimet puutarhat on niin mahtava juttu ! Ihanaa jos laitat myös pihasi auki ! Mäkin sain uutta intoa, että jospa joskus, varsinkin kun näin eräässä käymässäni kohteessa lapulla vierailijan säännöt, joista yksi oli, että muistathan että puutarha ei ole koskaan valmis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän olisi katastrofi, jos jonain päivänä kattelis puutarhassa ympärilleen ja toteaisi, että nyt se on valmis...:D Ei pelkoa,että niin kävisi. Joo, just noin, pihanrakennusta! Pohjanoteeraus oli se norjalainen puutarhaunelmia-sarja, jossa tuunattiin rivaripihoja ja yhteen laitettiin ihan pokkana keinonurmea!!!! Whaaat?!? Sinulla on kyllä niin mielenkiintoisia kasveja, että minä tulisin heti tutkimaan puutarhaasi erittäin kiinnostuneena, jos asuisit vähän lähempänä ja päättäisit osallistua tapahtumaan :)

      Poista
  4. Upeasti kukkiva syreeni, alppiruusut ja kärhöt.

    VastaaPoista
  5. Rosy o Grady är supersnygg, fin färg och så där sirlig som jag vill att klematis ska vara.

    VastaaPoista
  6. Viitosvyöhykkeellä sinulla menestyy vaikka mkä kasvi ja erityisesti tuota hevoskastanjaa ihmettelen.
    Äyräs on ilmeisesti sama kuin töyräs. Ihanaa etteivät projektit lopu.
    Luna on mun suosikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpäs onkin, äyräs ja töyräs :) Niin minäkin ihmettelen ja iloitsen. Toki menetyksiäkin tulee, mutta nämä onnistumiset ovat sitten sitäkin ihanampia. Luna on kulta <3

      Poista
  7. Kaunista on sulla siellä, kaikenmoista :)

    VastaaPoista
  8. Upeaa! Villapaju meni nyt minun ostoslistalle:)

    VastaaPoista
  9. Ihastelen aina sun kuviasi. Pääsee elämään kevään ja kesän uudelleen! Kärhösi ovat kyllä... Nam!

    VastaaPoista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)