Onnen päivät

Niin se on,että kestävin onni on ihan tavallista arkionnea.Taito iloita oman elämän pienistä ihanista,elämää sulostuttavista asioista.Nauttia siitä,mitä tekee ja tehdä niitä asioita,mistä nauttii.Olen melko varma,että tuo mehiläinenkin tunsi onnea saadessaan ottaa pienet päiväunet krookuksen kukassa,itse olisin ainakin nauttinut suuresti moisesta:).

Joka ei puutarhanhoitoa harrasta,ei varmasti voi käsittää,mitä nautinnollista on esim siinä,että kyykkii epäergonomisissa,välillä akrobatiaa hipovissa asennoissa keskellä perennapenkkiä ja kitkee sinne pesiytyneitä sitkeitä rönsyleinikkejä ja muita viheliäisiä rikkaruohoja.Peltomullan kiroja...Olin tosi kiukkuinen,kun lumet sulivat ja huomasin,että jotain heiniäkin oli vaivihkaa päässyt kasvamaan perennojen suojissa muhkeiksi tupsuiksi,ja päätin,että ei enää ikinä peltomultaa riesaksi.Tänään tuli kuitenkin hieman toisenlaiset aatteet,onhan se niin loistava kasvualusta useimmille pensaille,perennoille ja sipulikukille,ja skorpioniluonteelle sopii kaikki siivoustyö,missä todella näkee kättensä jäljen - mitä pahempi sotku,sen parempi;).Miten tyydyttävää onkaan uurastuksen lopuksi katsella aikaansaannoksiaan!

Päästänpä nyt pioniunelman valloilleen ja laitan vähän kuvia viime kesältä...

Sattumankauppaa:vuosia sitten istutettu tuntematon pioni kukki ensimmäisen kerran viime kesänä ja tismalleen samansävyisin ja -muotoisin kukin kuin vierellään rehottava papulanruusu:).

Jäi hieman kesken tämä postaus toissailtana,joten jatkanpa nyt.Takana kolme uskomatonta hellepäivää,joista kaksi ensimmäistä onnekkaasti vapaapäiviä,nuorisoa pyöri kotona ja kokkailtiin hyviä aterioita:).Tänään olinkin jo iltavuorossa.Pitkästä aikaa ajaa hurautin pyörällä töihin ja takaisin,yhteensä 30 km,olipa mukavaa.Ihana hiirenkorvaisten koivujen tuoksu ja lämmin iltatuuli,rastaiden viheltely ja rysähtelipä tiheässä tienvierusmetsikössä hirvikin.Onneksi sammutin iPodin loppumatkaksi,ei jäänyt kaikki luonnon äänet kuulematta:)

Pihallakin alkoi tapahtua,kun sadepäivien jälkeen lämpö kohosi hellelukemiin,kasvuvauhti on hurjaa.Esim narsissit ovat venähtäneet toistakymmentä senttiä ja nuput ovat jo esissä,varmaan avautuvat ihan kohta.Samoin esikoista pilkistelee erivärisiä nuppuja ja näyttää,että kaikki kokeiluni ovat selvinneet talvesta hengissä.Ne elelevät terijoensalavan katveessa,ns puolivarjonpenkissä,jossa esikoiden lisäksi on punaisia ja valkoisia varjoliljoja,kevätlinnunhernettä,lehtoimikkää,valkotäpläimikkää,  hämyvuokkoja,hopeatäpläpeippiä,

rönsytiarellaa,rönsyakankaalia,hiirenporrasta,kotkansiipiä,  sormivaleangervoa,kevätkaihonkukkaa...Tykkään siitä penkistä kovasti

Laitetaanpas vielä  näitä pieniä kevätkukkijoita meidän pihalta .

Ja otoksia ihanista äitienpäiväkukistani:)

Aurinkoista sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille viherpeukaloille:)