lauantai 12. maaliskuuta 2016

Palataan vielä viime kesään. Once again last summer.








Kahtena viime kesänä jalosyreeni Andenken an Ludwig Späth on kukkinut ylenpalttisesti. Se oli pitkään ainoa jalosyreenini ja todellakin niitä kukkia kannatti odottaa monta vuotta! Valtavan suuret tummanpunavioletit kukinnot tuoksuvat huumaavasti ja lumoavat uhkealla kauneudellaan. Nuppuvaiheessa niiden väri mätsää hienosti Queen of Night-tulppaanin kukkiin.










Kukinnot ovat ainakin kaksin- ellei kolminkerroin suuremmat kuin normipihasyreenin. Ludwigin lumoissa innostuin istuttamaan muitakin jalosyreenejä: Charles Joly, Sensation, Beauty of Moscow ja Primrose löytyvät puolen metrin korkuisina pikku pensaina puutarhastani. Toivottavasti nekin menestyvät yhtä hyvin kuin ihana Ludwig.







Samaa purppuraista värimaailmaa jatkavat ukkolaukat.






Tuurenpihlaja on kolmessa kesässä hujahtanut jo hurjasti mittaa, kukkii hienosti ja se on saanut varpailleen perennoja ja sipulikukkia.














Purppuran vastapainona polun toisella puolella murrettua aprikoosinpunertavaa, kellukka Mai Tai, johon ihastuin Chelsea Flower Showssa. Raikkautta tuomassa puhtaanvalkeat Thalia-narsissit.







Syyskimikit siirsin myös tähän penkkin, Black Neglicee ja Brunette. Useimmiten eivät ehdi kukkia täällä pohjoisessa, mutta suurin koristearvo onkin mielestäni noissa tummissa lehdissä. Tässäkin penkissä on monenlaisia sipulikukkia; erilaisia laukkoja, suvi- ja kevätkelloja...





Mai Tai <3









Rautatienomenapuu 'Hyvingiensis'. Tuosta nimestä tulee aina mieleen, kun Hemuli onnistui löytämään ihan uuden kasvin ja mietiskeli mikäköhän sen nimeksi sopisi, ehkä Hemulensis tai Hemuliformis...







Hemulensiksen eiku Hyvingiensiksen kukat on muhkean kokoiset ja hyväntuoksuiset. Näihin kuviin liittyy pieni kuriositeetti. Olin tullut iltavuorosta ja ruokittuani ja ulkoilutettuani koirat lähdin vielä nuuhkimis- ja ihastelukierrokselle puutarhaan. Näitä nuuskutellessani kuului sisältä kova pamaus. Semmoinen ääni, joka sanoi, että nyt äkkiä sisälle...Keittiössä istui silloin kolmen ja puolen kuukauden ikäinen Cherie-pentu vieressään jotain, mikä oli hetki aikaisemmin ollut kiva Kerman Saven kulho...Olin siitä syönyt salaatinjämät töistä tultuani ja unohtanut sen tiskipöydälle pennun ulottuville. Paha moka. Luna ei ikinä ottanut pöydiltä mitään, pikkusiskonsa vei, söi, rikkoi kaiken, minkä suinkin ylettyi alas keplottelemaan.


















Pirjat ja Borgovskojet kukkivat nekin runsaasti, mutta omppuja tuli vain kourallinen...





















 
 
 
















Marjaomenapuun valkeita kukkia.




 
 
Lumipalloheidelle kävi jo toisena kesänä peräkkäin samalla tavalla. Juuri kukkapallojen valmistuttua, tuli kova sade ja tuuli ja taas kaikki oksat taipuivat maahan asti. Olen joutunut sitä leikkaamaan nyt molempina kesinä tosi rankalla kädellä, kun oksat eivät enää jaksa nousta. Nyt se on uudistanut itsensä ja on varsinainen luutakimppu nopeasti kasvaneine versoineen.
 
 




Tätäkin ihanuutta piti odottaa monta kesää. Purppuraomenapuu Roosan kukintaa nimittäin. Kukat ovat ihanaa vanhanroosansävyä.

















Onneksi näitä kaunottaria on puutarhassani kaksi.










Idänunikoiden varret kiemurtelevat räiskyvänoransseja röyhelökukkia joka suuntaan.









Ihana tummatähkämunkki kaverinaan hopeamaruna.







Tähän penkkiin olen niin tyytyväinen. Ruma seinänvierusta, jossa vain rikkaruohot jylläsivät vuodesta toiseen, kunnes poistin pintamaan, lisäsin multaa ja istutin etupäässä erivärisiä lehtiperennoja: kuunliljoja, keijunkukkia, tummalehtisiä nauhuksia, varjohiippoja...Lemmikit ovat kylväneet itse itsensä sekaan.






Tänään tuli kuusi vuotta meidän ihanan Sandi-kissan sateenkaarisillalle lähdöstä. Olemme tyttäreni kanssa muistelleet meidän ihanaa lempeää kisupoikaa. Sasulinasuli. Sakkenakke. Sirius Black. Sandipeenimees. Kaikki lukuisat lempinimet tulee hakematta mieleen vieläkin. Kynttilä palaa tänä iltana lyhdyssä siellä lumisella haudalla. Nyt siellä on jo muitakin, Misu-äiti ja Leevi lepäävät vieressä hiekkaisissa haudoissaan.
 
 
Näihin haikeisiin muistoihin ja tunnelmiin päätän tämän postauksen.
 
I'm dreaming of summer. These photos were taken last summer. Hope you enjoy.
 
 



25 kommenttia:

  1. Kerrassaan hurmaava Ludwig ja minulle uusi tuttavuus. Sensation löytyy meiltäkin, mutta se ei ole vielä kukkinut. Saapa nähdä, joko tänä keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peukut ja varpaat pystyyn, että Sensation innostuu ilahduttamaan kukillaan <3

      Poista
  2. Rakkaat lemmikit ovat niin rakkaita ikuisesti ♥
    Oi mitä ihania alkukesän kukkatunnelmia. Späth, tulppaanit ja lemmikit yhdessä ovat herkkä ja vahva trio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Tassun jäljet jäävät todella sydämeen pysyvästi <3 Mun silmää tuo yhdistelmä miellyttää kovasti ja sydäntä ilahduttaa :)

      Poista
  3. Kiitos näistä kesäisistä kuvista! Mitenhän tässä vielä malttaa odottaa?! Tummatähkämunkki on todella kaunis. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei enää ihan mahdottoman kauan tarvi odottaa. Odotin innolla tuon tummatähkämunkin kukkimista, kun olin nähnyt sen vain kuvissa, enkä pettynyt. Väri on hieno, melkein musta. Sitten koko kasvi kuihtuu kukittuaan, mutta toivottavasti nousee ensi kesänä entistä ehompana.

      Poista
  4. Kaunis kesäpostaus!
    Olen ihan hulluna noihin purppuran värisiin kasveihin. Jalosyreeni Späth on kyllä huippu. Itse istutun viime vuonna Moskovan kaunottaren. Tummatähkämunkin nimi täytyy nyt kirjoittaa muistiinpanoihini. Pidän sen väristä. Mai Tai sopii muuten hyvin purppuraisten kasvien kanssa yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin pitkään harmaita päiviä, että oli pakko saada vähän väriä elämään :) Purppura on hieno väri, ja violetin sävyt ylipäänsä ihania.

      Poista
  5. Nii hianon färisiä puita ja pensahia ja viälä nii pohojooses. Onko tua Mai Tai kova leviämähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa vielä sanoa leviääkö Mai Tai vai ei, istutin ne vasta toissa kesänä. Aika maltillisesti ainakin tulikellukat mun puutarhassa on käyttäytyneet. Mai Tai saa kyllä levittäytyä niin paljon kuin tahtoo, se on niin ihana <3

      Poista
  6. Voi sinun puutarhasi on kyllä kuvankaunis! Ihania kukkia. Minäkin olen näiden jalosyreenien fani ja hankin myös späthin pari v. sitten, ei ole vielä kukkinut. Oletko tutkaillut niitä Hongiston taimiston "kotimaisia" syreenejä? Ihania, voi tilata postimyynnistä. Tuo Roosa koristeomppu on suloinen, minäkin haluan!! Eläinten menettäminen on varmasti kamalaa, nyyh, otan osaa. Muistan kun pikkutyttönä itkin viikon kun rottani kuoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Minun Späth teki ensimmäisen - ja sen kesän ainoan kukintonsa - muistaakseni neljäntenä tai viidentenä kesänä istutuksesta. No nyt kävin tutkailemassa :) Vau, mitä ihanuuksia <3 Must have-lista venyy venymistään...Totta, eläimet ovat perheenjäseniä ja äärimmäisen rakkaita, menetys aina ihan hirveää.

      Poista
  7. Voi tuota puutarhasi kauneutta! Kesästä haveillaan täälläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumen ja kaikkien valkoisen, harmaan sävyjen keskellä tuntuu aina ihan epätodelliselta nuo kesäkuvat. Voiko oikeasti olla noin värikkäitä kukkia, tuolla missä nyt on vain valkeaa...Sieltä se kesä hiipii lähemmäs hetki hetkeltä <3

      Poista
  8. Kaunista on, mutta kyllä tuo tumma upea syreenisi vei voiton kaikista. Siis valtavan ihana!

    VastaaPoista
  9. Osaatpa vietellä esille kaipuun kesään :-)
    Ne sinun sireenit ovat tosi hienot. Tuoksu tunttu miltei tänne asti! Kohta ollemme keskellä tuoksuja taas :-)!

    Hyvää viikkoa sinulle!
    /Anja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anja ja kiva, kun tulit vastavierailulle <3

      Poista
  10. Osaatpa vietellä esille kaipuun kesään :-)
    Ne sinun sireenit ovat tosi hienot. Tuoksu tunttu miltei tänne asti! Kohta ollemme keskellä tuoksuja taas :-)!

    Hyvää viikkoa sinulle!
    /Anja

    VastaaPoista
  11. Oi mitä ihanuuksia! Tuo syreeni on kyllä kaunein. Miten malttaa odottaa vielä viikkoja kesään!
    Lemmikkien menetys on aina ikävää ja meilläkin niitä usein muistellaan. Jokainen oli omanlaisensa persoona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli jo pari niin lämmintä päivää, että kevät edistyi vauhdilla! Nyt taas se pakollinen takapakki, mutta kohta se on täällä, ihana kasvun ja kukkien aika. Kyllä ne kulkee muistoissa mukana, rakkaat lemmikit. Ei taida minunkaan sydämessä olla yhtään kohtaa, mikä ei olisi täynnä tassunjälkiä.

      Poista
  12. Dear Tiina, thank you for visiting my blog and leaving a comment!
    Love the use of dark purple in your beautiful garden. The combination with 'Mai Tai' (is that a Geum?) is superb! I am so glad that I found you in the big blogland and will follow you in the future!
    Warm regards,
    Christina

    VastaaPoista
  13. So happy to have you as my follower, Christina <3 thank you, I think purple is a lovely color, gives drama and edge for the garden. Yes, Mai Tai is a Geum. I'm looking forward to visit your blog again, I loved your beautiful roses <3

    VastaaPoista
  14. Ihanan kesäisiä kuvia. Löysin sattumalta blogisi, en ole täällä aiemmin käynytkään. Kiva ja mielenkiintoinen blogi. Jäinkin lukijaksi saman tien. Tervetuloa vastavierailulle! Rauhallista pääsiäistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva, että eksyit blogiini. Tervetuloa lukijaksi, olenkin käynyt blogiasi lukemassa jo aikaisemmin :) Hyvää pääsiäistä sinullekin.

      Poista

Mukava kun pistäydyit.Pienikin viesti ilahduttaa aina:) Thank you for your visit, welcome back :)