tiistai 27. heinäkuuta 2010

Helteisen viikon alkajaisiksi


Kunpa voisin liittää tuoksun näiden kuvien mukaan...Tämän kaunottaren ohi en monestikaan päässyt ilman,että kumarruin,kohotin raskaana nuokkuvan kukinnon kohti kasvojani ja nuuhkaisin syvään...ihana,viileä,raikas kielomainen tuoksu...Nyt hävettää tunnustaa,mutta toissa kesän istutuskarttani eivät ihan pidä paikkaansa...luullakseni tämä pioni on Duchesse de Nemours?




Kaiken väriloiston lomassa on mukava lepuuttaa silmiä vihreän eri sävyissä. Kiertelin vähän kuvaamassa kasveja,joiden viehätys perustuu lehtien väreihin ja muotoihin. Ne tasapainottavat ja rauhoittavat istutuksia kivasti.




Hopeatäpläpeippi White Nancy



Rotkolemmikki Jack Frost



Pehmytmesiheinä



Ja lampaankorva (nukkapähkämö)



Kuunlilja Sharmon




Väistämättä puutarhan olemuksessa alkaa aistia kesän kallistumisen syksyä kohti.Aamuisin on vankka kaste kasvillisuuden yllä,keskikesän kukkien kukinta alkaa hiipua,pensashanhikeihin puhkeavat ensimmäiset keltaiset kukat...Luonnossakin keltaiset kukat lisääntyvät syksyä kohti mentäessä,siksi en kai niistä tykkää oikeastaankaan juuri ollenkaan...merkitseväthän nekin tavallaan kesän loppua.

Ehkä tässä vain viimeistä lomaviikkoaan viettävä viherpeukalo yrittää pehmentää ensi viikolla odottavaa karua arkeenpaluutaan miettimällä näin synkeitä...




Mustialanruusu Minette ja sormustinkukka





Loistokärhö Romantika



Ja tässä tämä kauan odotettu ihanuus vihdoin kukkii,eli clematis diversifolia Aljonushka jasmikkeen vieressä



Mitkä helmat!



Tässä uusin ritarinkannukseni,kauniin sävyinen Dusky Maiden.


Ihanaa kylläkin,että täksi viikoksi on luvattu huikeita lämpötiloja! Tänään niistä saatiinkin jo maistiaisia,ja huomenna pitäisi olla vielä lämpimämpää.

Maistiaisista puheenollen, mansikkasato on tänä kesänä runsas.Keräsin tänäänkin kolmesta penkistä kaksi kukkurakulhollista toinen toistaan muhkeampia makeita Polka-mansikoita.Raakileita on vielä paljon,joten satokausi jatkunee pitkään.
Vaarin omenapuut tuottavat myös hyvän sadon,oksat notkuvat kypsyvien hedelmien painosta.




Päivänlilja Moonlight Masquerade






Aurinkoista ja helteistä heinäkuun viimeistä viikkoa kaikille viherpeukaloille



Itsekylväytyneitä kosmoskukkia putkahteli myös yhteen penkkiin,tässä Candy Stripe.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Lomatunnelmia



Kaksi lomaviikkoa takana,toiset kaksi edessäpäin.
On ollut ihanaa nautiskella keskikesästä. Päiviini on mahtunut toki jonkinmoista pihavärkkäystä nytkin,sillain sopivasti,että on töiden lisäksi ollut aikaa vain maleksia pitkin poikin pihaa,ihastella kukkia,jotka vuoronperään ovat ilahduttaneet väreillään,tuoksuillaan,muodoillaan....istahtaa takapation reunalle kahvimukin kanssa katselemaan näkymiä...miettiä ja suunnitella mitä vielä ja mihin...



Idänunikko Helen Elizabeth. Leijonamiehen mielestä väriltään kuin mummon alushousut:)




Jotkut oudot tyypit tykkää myös isotähtiputken kukinnoista



Myös tätä lomani on sisältänyt:

Monia ihania kesäpäiviä tyttären kanssa,joka malttoi jäädä juurilleen kesää viettämään ja mikä kesä tämä onkaan ollut!

Ihania kilometrejä moottoripyörän päällä rakkaan Leijonamiehen selän takana,todellista flowta.

Soutelua erämaajärvellä samaisen ihanuuden kanssa.Kalastuksen jännitystä, komeita harjuksia ja taimenia  yli odotusten.

Uintia meren suolantuoksuisissa aalloissa, järvivedessä...

Aurinkoa...aurinkoa...ja vielä lisää aurinkoa...

Mahtavan ukkosrintaman ihailua kotirannassa seisten tiistai-iltana, lopulta juosten sisään sysipimeässä,raivokkaan tuulen siivittämänä,ensimmäiset suuret pisarat iholle ropsahdellen...
sitten kauhunsekaisin tuntein ikkunasta katsellen salamoiden valaistessa pimeyttä,mitenköhän kukkaparat kestävät moisen tuulen ja sateen riepotuksen...Myrskyn mentyä vihdoin ohi,etupation ritarinkannukset pitkin pituuttaan maassa,mutta eivät onneksi poikki.Pioneista Dr Alexander Fleming kukki parhaimmillaan ja sille meno oli liian hurjaa,säikähdyksestä varmaan ripotteli vaaleanpunaiset terälehtensä maahan ympärilleen...

Paljain jaloin tallustelua nurmikolla

Ihania tuoksuja...kurjenmiekkojen,pionien,ruusujen,jasmikkeiden...

Tiukkoja mölkkymatseja nuorison kanssa

Mansikoita




Kurkistus kurjenkellon sisimpään









Peurankellon violetti ei suostu oikeansävyisenä tulemaan kuviin, ritarinkannusten eri sinisen sävyt sen sijaan kyllä.



Felix Crousse


Fen Yu Nu



Jasmikkeiden huumaavantuoksuista kukkapilveä




Hento käteni ja valtava kulhollinen kauneutta:). Pioni Bowl of Beauty,tämän kukintaa kannatti odottaa kaikki nämä vuodet!







Sarah Bernhardt



Kesäkuun projekteja,muutamia arkajalkoja melko lämpöisessä turvapaikassa.



iki-ihana pensasruususuosikkini,Duchesse de Montebello,Oulujoen Taimiston laajasta
 omajuuristen pensasruusujen valikoimasta



Sieltä myös tämä kaunotar,Jenny Duval


Syriköissä jo nuppuja



Ihana ranskantulikukka Album ja kaverinsa viiruhelpi,ronski hemmo,joka menee paikkaan kuin paikkaan kuin kotiinsa


Ihana väriyhdistelmä,eikö? Tämä on eka kesää meillä ja jäi vielä melko lyhyeksi varreltaan,joten vaatii polvistumista äärelleen,jos sen kauneutta mielii ihailla lähietäisyydeltä.Mielelläni kyllä kyykin tämmöisen takia:)

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Sunny afternoon




Olikohan tänään kesän tähän asti paras päivä? Lämpötila kohosi kahdenkymmenen paremmalle puolelle,ihana etelätuuli,mahtavat vaahtopäiset aallot,joiden kuohuihin oli nautinnollista heittäytyä,vesi lämmintä kuin linnunmaito...Etupatiolla viltti,Neiti Marple ja puutarhalehtiä ja Leevi-kissa vieressä pötköttelemässä...Loma...alkaa huomenna:).

Yritin valikoida runsaasta alkukesän kuvasadosta parhaat palat.Tuntui kyllä,että mission impossible,kuvia on tullut otettua niin paljon...

Idänunikoiden intensiivistä oranssia





On mukava,kun pihalla on ns muistokasveja,ystäviltä,sukulaisilta jne saatuja antajansa mukaan nimettyjä tai sitten ei. Nämä unikot ovat lähtöisin tädiltäni,isäni nuorimmalta sisarelta,nyt jo edesmenneeltä. Tänä kesänä olen ajatellut hyvillä mielin häntä ihaillessani näitä räiskyviä upeita kukkia.Hän oli tavattoman vahva nainen,tinkimätön mielipiteissään,nuorena kuvankaunis.Oransseja kukkia violetti-valko-vaaleanpunavoittoisessa kukkamaailmassani on vain nämä ja tulikellukat.Olen monesti aikonut kaivaa nämä pois,siirtää jonnekin sivummalle.Nyt olen tyytyväinen,etten ole sitä tehnyt.Rakastan näiden lyhyttä ilotulitusta:),kerrottujen kukkien silkkisiä röyhelöitä,niiden tuntua käsissä...




Monta vuotta haaveilemani mongolianvaahtera - ja vieläpä toinenkin - tulivat vihdoin meille. Saa nähdä miten niiden käy,maaperä kun on vanhaa merenpohjaa ja saveakin löytyy juurten edetessä.Sanovat,ettei mongolianvaahtera siedä savea.Tein kyllä istutuskuopan huolella.Toivon,että viihtyisivät.








Lumipalloheiden oksat notkuivat maahan asti pallojen määrän ja painon alla.Nyt komeus alkaa jo varista,pensaan alla rinki "lumisadetta"




Jumaltenkukat ujoina meditaatiomestassani,vanhan uurrerunkoisen raidan alla




Rakkaat sammalleimuni




Kenen tekemiä nuo herkät siveltimenvedot kukan ytimessä?



Suikerovihman uniikki kaunis keltaisensävy



Purppuraheisiangervo kukkii keltaisin kukin.



Ei sentään:). Purppuraheisiangervon syleilyssä kultajänönputki,ihana löytö Särkän Perennataimistolta.


Pionifriikin ensimmäiset pionit raottelevat jo varovasti nuppujensa päällimmäistä kerrosta,väriäkin alkaa jo paljastua...Tai tietysti kuolanpioni,joka riehaantui kasvamaan korkeutta niin,että hipoi melkein kainaloita,kukki jo kesäkuun puolivälissä.Tänä keväänä onnistuin ekan kerran olemaan kitkemättä kuolanpionin siementaimia,mitä auttoi se,että keräsin syksyllä kypsät siemenet ja kylvin niitä kahteen penkkiin ja muistin jopa vielä keväällä mitä ja mihin olin sirotellut:). Nyt on siis kymmenisen kappaletta kuolanpionivauvoja kasvamassa:).

Tässä niiden äitimuori



Kasvuvauhti on paikoin yllätyksellisen ennätyksellistä.Esim etupation vieressä kasvavat ritarinkannukset,jotka monina kesinä ovat olleet mielestäni komeita ja kookkaita,ovat nyt puoli metriä korkeampia ja nuput ovat parin metrin korkeudella. Muitakin ihmeitä siinä penkissä on valmistumassa: about viisi vuotta sitten istuttamani Bowl of Beauty-pioni ei ole kertaakaan kukkinut.Nyt sekin on venähtänyt metrin korkuiseksi,keinahtelee turvallisesti vieressä kasvavan jasmikkeen kainalossa ja kypsyttelee neljää pulleaa nuppua:).

Se penkki koki pienen mullistuksen,kun kyllästyin fiksusti keskelle penkkiä  istuttamani filemoninruusun öykkäröintiin: piikkisempää ruusupensasta ei kenties ole vielä keksitty,juurivesoja luikerteli joka suuntaan,perennat jäivät ahdinkoon rotevan pensaan varjossa.Pensas sai lähteä,toki uusia alkuja laitoin soveliaampiin paikkoihin.

Tällaisiakin toin mukanani  Särkän Perennataimistolta: alppiruusu Haaga,pallotuijia ja kaksi sinilaakakatajaa





Me istutettiin yhdessä puu...Nimittäin marjaomenapuu.Tai tyttäreni istutti,minä ohjasin:).







Kashmirinkurjenpolven herkkää vaaleanpunaa



Projekti







Tämän olisi suotavaa valmistua ekan lomaviikon aikana:). N 2/3 vielä tekemättä.

Ja jos tähän istutusalueeseen rikkaruoho-ongelma tulee,syön vaikka pilkkihattuni! Tai pitäiskö näin kesällä sanoa olkihattuni? Olen nimittäin tehnyt kaikkeni moisen uhan eliminoidakseni: kitkenyt kaiken näkyvän vihreän juurineen,paljoa niitä ei ollutkaan.Kattanut maanpinnan sanomalehdillä ja jopa vanhoilla joulupapereilla,joita hamsteri oli laittanut talteen pulavuosien varalta:). Kärrännyt rannasta hiekkaa lehtien päälle,ostanut tyyristä rikkavapaata säkkimultaa (monta nissan-lastia) ja kuten kuvasta näkyy vielä kattanut kuorikatteella paljaan mullan. Ei mitään mahiksia rikkaruohoilla,eihän??





Ruusuntuoksuista alkavaa viikkoa jokaiselle,joka tämän postauksen jaksoi läpi kahlata:).