Rötös!!

Muutama päivä sitten paljastui ikävä ilkityö takapihallamme.Vasta esiintulleet krookuksenalut oli käynyt joku ärsyttävä pitkäkorva pistelemässä suihinsa:(.

 Talven jänöt pysyttelivät poissa pihapiiristä - toisin kuin edellistalvena,jolloin kyytiä saivat niin rautatienomenapuu ja tammi kuin terijoensalavat,norjanangervot,pensasruusut...Tämän talven jänissuojat ovat   vieläkin paikoillaan ja saavat ollakin näköjään. Krookukset oli yhdestä penkistä syöty  laajalta alalta,harmittaahan se,vaikka ainakin vielä niitä on jäljellä muissa penkeissä ja olen niitä koettanut suojata havuilla ym.

Ei nyt läpi harmaan kiven,mutta vuorenkilven kuitenkin:)                                                   

                                                                                          

Monenmoista on jo lähtenyt kasvuun perennapenkeissä: jättipoimulehti,kulta-,suikero- ja pihaesikko,päivänliljoja,sormustinkukka,nukkapähkämö,rentoakankaali,taponlehti, isokonnantatar...Koristemansikka rönsyilee hurjasti ja se on kyllä sallittua,kukkansa ovat niin nätin pinkit ja tuoksuvat makealta:).

Myöhään syksyllä kivikkoryhmän kupeeseen äkkiä istutetut (etteivät vain jääneet talveksi ruukkuihinsa) sitruunatimjamit tulivat täysissä voimissa esiin lumen alta:).


Havuja olen kastellut lämpimällä vedellä,etteivät kuivuisi auringossa ja tuulessa.Tuijat ja siperianpihta olivat asianmukaisesti säkkikankaalla suojatut kevättalvesta asti,alppiruusut ovat vielä metsän reunassa osittain lumensuojassa,kuusenhavut aurinkoa varjostamassa.Viime kesänä aloitettu havu- ja sora-alue on jo kokonaan esillä,pienet pallotuijat terhakoita ja vihreitä,samoin kääpiökatajat ja kääpiövuorimänty.Tuiviot ovat ruman ruskeita,mutta sehän kuulemma kuuluu asiaan tähän aikaan vuodesta.

Arimmat pensasruusutkin näyttävät säilyneen lumen suojissa hengissä,esim Louise Odier,President de Seze ja Jenny Duval.

Narsissit ovat lisääntyneet kovasti,niistä sitten myöhemmin lisää,kuvien kanssa:).


Tässäpä tätä sora-aluetta alkuvaiheessaan,nyt siinä on hiukka enemmän rekvisiittaa ja tänä kesänä laajennusta luvassa.

Kevään merkkejä osa 2:jälleennäkeminen

Hieman viilenneestä säästä ja yöpakkasista  huolimatta kevät etenee kuitenkin,sulapaikat laajenevat päivä päivältä. Eilen terijoensalavan alla oli vielä lumikerros,tänään iltapäivällä laajalti sulaa ja jo talon nurkalta huomasin jotain vihreää pilkottavan lumen rajassa...

Saattaapa nyt joku hivenen säälivästi hymähtää tälle löydölle...Mutta todellakin,riemuun on syytä,sillä ainakin toinen jouluruusuistani on hengissä ja näyttää voivan hyvin,kahden vihreän lehtensä ja maasta pilkistävän uuden kasvun voimalla:). Toinen on vielä lumen alla,saapa nähdä mitä sieltä paljastuu.

Olen tuolla jossain alkuaikojen postauksessa maininnut puutarhaesikuvakseni english cottage gardenin ja toki se onkin,mutta laajalla pihalla on tilaa monenlaiseen viritykseen ja maaperäkin vaihtelee kosteikosta ihan rutikuivaan,joten mahdollisuuksia on muuhunkin ja täytyyhän ne hyödyntää.

Kasvivalikoimastakin taisin antaa melko suppean käsityksen,totuushan on se,että mopo karkasi käsistäni jo ajat sitten...joka kesä pihaan ilmestyy lukuisia uusia kasveja,uusia lajikkeita entisistä ja yhä rohkeammin kokeilen rajojani eli vähän pyrin venyttämään noita vyöhykerajoja:).On niin paljon ihania kasveja,jotka varmastikaan  eivät menesty täällä,mutta myös sellaisia,jotka ehkä sittenkin...Tunnustan,jonkinlaisen pahenevan keräilyvimman vallassa täällä ollaan,ei ainoastaan pionien suhteen,vaan muutenkin.
Olisipa mukava lukea muiden kokemuksia,eli kommentoikaa ja kertokaa kokeiluistanne:).

Muita kevään merkkejä tänään: Ensimmäinen viiruhelpi on aloittanut kasvunsa lämpimällä seinustalla.Ensimmäiset narsissin lehdykänkärjet ja tulppaanin ja kevättähden alut löytyivät,siperiankärhö heräilee...

Kylvötyöt niinikään saivat jatkoa,multiin pääsivät akileija Black Barlow,koreanyrtti-iiso, sini- ja vaaleanpunakukkainen iisoppi, kardon, jaloritarinkannus Astolat, lyyrasalvia...

Risusavottaakin kerkesin tänään vähän harrastaa,kun alkaa vihdoin tuntua,että sitkeä ja äksy yskä ehkä olisi jo paranemaan päin. Ja loput toivottavasti lensivät illalla tien poskeen,kun käytiin Blackbirdillä ensiajelu tälle keväälle:).

Kevään merkkejä osa 1

Ihana aurinkoinen kevätaamu,teeren kukerrus kuului rantajäältä. Iltapäivän linturetken saldona bongailtiin pelloilta useita hanhiparvia,joutsenia,kurkia,töyhtöhyyppiä,erinäisiä sorsalintuja,haukkoja ja paluumatkalla kevään ensimmäiset västäräkit,3 kpl:).
Eilen kävin tutkimassa pihan perältä kinosten alta paljastunutta Violet Hilliä ja löytyihän sieltä jo elämää: ekat posliinihyasintit varovasti kurkistelemassa ja lamoherukoissa isot punertavat silmut,kyllä vain:). Krookukset,narsissit,skillat ja tulppaanit piilottelevat vielä lumikerroksen suojissa.

Kylvöjäkin tein,multaan pääsivät tänään edellisessä postauksessa esitelty hopeasalvia,tummakurjenpolvi ja jaloängelmä. Lisäksi omalta pihalta kerätyistä lapinakileijan siemenistä osan kylvin hajakylvönä laatikkoon ja osan pistin jääkaappiin stratifioitumaan,ts siemenet kostean hiekan sekaan muutamaksi viikoksi,kylvetään,kun alkavat osoittaa elonmerkkejä.Aikomukseni oli kylvää ne syksyllä ja jättää kylvökset ulos saamaan luonnonmukainen kylmäkäsittely,mutta jostain syystä jäi tekemättä.Ajattelin yhden kylvöksen viedä nytkin ulos,lumihangen alle.Pitää kokeilla useammalla tavalla,josko jokin onnistuisi.Lapinakileija on mielestäni huikean komea akileija,ainakin sivupalkissa on kuva nuppuisesta sellaisesta.Nuput ovat ihanan utuisen vaaleanpunertavanlilahtavanvihertäviä ja avautuneet kukat aikanaan hehkuvaa violettia ja vaaleaa keltaista,kukat mukavan rotevia,ei mitään piiperoita.
Edit: Lisään tähän vielä kuvat sekä nupuista että kukkivasta lapinakileijasta.

Myös kaunokurjenmiekan siemeniä keräsin syksyllä,niille suunnittelin samaa käsittelyä.Ostin yhden taimen toissa keväänä ja se oli jo viime kesänä mukavasti rehevöitynyt ja kukki kauniisti.Laitetaanpas tähän kuva muistin virkistykseksi tai jos on vaikka jollekin ihan uusi tuttavuus.Jos kurjenmiekoista tykkäät,kannattaa hankkia!

Nopeasti on kyllä täälläkin lumet lähteneet sulamaan,reilu viikko sitten sain kahlata takapihalla haaroja myöten mennessäni leikkaamaan kuusia,nyt lunta on enää polven alle.Tosin takapakkiakin näköjään täytyy tulla; kurkkasin äsken ulos ja hokkuspokkus,maa valkoisena! Tuskin se sitä tulivuoren tuhkaa on:).

Näitä...

ja näitä odotellessa oikein mukavaa viikonloppua kaikille viherpeukaloille:).

Tervetuloa kukkaparatiisiin kuutosvyöhykkeelle!

Tämä uskomattoman puuhakas rouva, Kyllikki Heikkinen, ja hänen runsautta pursuava perennapeltonsa on esitelty mm Kotipuutarhalehden vuoden 2009 toukokuun numerossa. Perennatarha oli myös ko lehden lukijavierailukohteena 1.8.2009 ja silloin minäkin siellä vaeltelin kameroineni.Katsottavaa ja kuvattavaa oli valtavasti.

Perennatarha sijaitsee Puolangalla,siis kuutosvyöhykkeellä,ja jos joku vielä on siinä uskossa,että pohjoisessa on turha haaveilla kukkarunsaudesta ja täällä menestyviä lajejakin on niukalti,niin voila,istu ja ihmettele:)

Rouvan puutarhainnostus rajoittui ensin pihapiiriin,jonka perennapenkit nekin ovat poikkeuksellisen komeita, ja 16 vuotta sitten hän laajensi reviiriään läheiselle pellolle ja on vuosien varrella muuttanut sen upeaksi, värikkääksi,valtavaksi perennaistutukseksi.Melkein kaikki kasvit hän on kasvattanut itse siemenestä. Paksun lumikerroksen suojassa ne talvehtivat kuin herran kukkarossa:).

Teknisiä tietoja: Maaperä on hiesumoreenia,päällä n 30 cm ruokamultaa,alunperin pelto on ollut karjanlaidunta ja lannan vaikutus näkyy vieläkin. Keväisin kasvit saavat  kevät- ja syyslannoituksen sekoituksen. Rikkaruohot poistetaan hyvissä ajoin ennenkuin ne ehtivät siementää.
Puutarhan pinta-ala on n 7000 neliömetriä,josta perennapellon osuus n 1/3.

Uskomatonta,eikö totta:). Siinäpä haastetta kerrakseen meille muille viherpeukaloille.Ja elävä todiste siitä,mihin kaikkeen yksikin nainen pystyy,kun on vahva sisäinen palo tehdä jotain käsillä ja sydämellä.Mikäpä hienompaa kuin jättää jotain noin kaunista jälkipolvien ihailtavaksi...

Lopuksi haluan vielä esitellä söpöliinin,jonka kohtasin perennatarhassa ja joka sai minut kirjaimellisesti polvilleni:

Hopeasalvia on tämä ihanuus nimeltään ja lehtensä ihan käsittämättömän pehmoiset.Ihastuin niin,että tilasin siemeniä Exotic Gardenista ja kohta aion ne kylvää ja kesällä toivoakseni minulla on ikiomia hopeasalvioita,joita hypistellä:).

Leevin lepohetki

Nimittäin puutarhakissamme Leevin,ikä 11,5 v.  Leevi on talvisin linjojaan herkutellen hellivä nautiskelija,joka osaa arvostaa päiväunien autuutta,varsinkin  ihmisen - tuon  lämmityksellä varustetun silitys- ja rapsutusautomaatin kanssa. Talvisin Leevi istuskelee ikkunalaudalla ja kaihoaa kesää. Ulos Leevi ei tänä talvena ole astunut jalallaan sitten marraskuun.Viisasta.

Pitkästyttää...

Leevi isotassu, Leevi hassutassu, mitä Leevi mitä äijjä...
Leevi on poikani kissa alunperin,mutta hänen kasvettuaan aikuiseksi ja muutettuaan omaan huusholliin,Leevi päätyi adoptoimaan minut ja peesailee sinnikkäästi sisällä ja kesäisin ulkona.

Nääs kun kevät koittaa kunnolla ja lumit sulaa ja pakkaset on pois...Leevistä tulee viidakon villi tiikeri:).

Leevi tykkää istuksia pensaiden alla katselemassa,ottaa tirsanderit sopivan suuren perennan alla,välillä tietty pitää kipaista tarkistuskäynnille,että jotta mitä se mukke siellä nyt kaivelee ja istuttaa. Ja mitäköhän näihinkin ruukkuihin laitettais:)

Tämäkin tekee puutarhanhoidosta vielä hieman hohdokkaampaa. Mitä olisi puutarha,jossa ei kissa tassuttelisi?

Rentouttavaa viikonloppua kaikille kävijöille.Etelässä kukkii näköjään jo krookukset ja lumikellot,nauttikaa te onnelliset:).

p.s. Ensi postauksessa suunnittelin vieväni teidät vierailulle uskomattomaan perennatarhaan,missä kävin viime kesänä:).

Kasvihuoneilmiö

Sataa sataa ropisee...Eilen heräsin puoliltapäivin yövuoron jälkeen ja nauttiessani aamukahvia sängyssä kera puutarhalehtien,alkoi kuulua outo ääni.Kevään ensimmäinen vesisade!Piti avata ikkuna ja vetää raikasta kosteaa ilmaa keuhkoihin,kuunnella ropinaa ja pisaroiden tipahtelua räystäältä.Kaiken kruunasi mustarastaan viheltely.Tuli se kevät siis meillekin:).
Peippoja oli tänään jo useita hangilla ja pihan sulalämpäreissä hyppelemässä,punarinta ja sepelkyyhkyparvi isäukon lintulaudan alusia tutkimassa,varikset kantavat risunpätkiä rantamäntyyn...Actionia piisaa!
Posti toi viikko sitten odottamani mukavan paketin eli Kauppilan kevätkuvastosta tilatut taimet

Taimien lisäksi sain kivan ja hyödyllisen tilaajalahjan,tällaista vois käyttää vaikka hyttyshattuna tai sydvestinä?

Ja sokerina pohjalla, tadaa...siinä se nyt on,mun unelmien täyttymys:)

Mini greenhouse.Vihdoinkin siis sain kasvihuoneeni:).Puutarhakissa Leevikin ihastui ikihyväksi...

No tools required vakuutti laatikko...

Selkeän ohjeen mukaan härveli olikin helppo napsautella kasaan - ihan ilman työkaluja:)

Helpottaa muuten kovasti esikasvatusongelmaa!Hyllyille mahtuu mukava määrä taimilaatikoita ja kosteusolosuhteet ovat huomattavan suotuisat.Kaunishan se ei varsinaisesti ole,mutta eteisessä se tuskin ehtii häiritä ulkonäöllään.Ja kohtahan se komistuu,kun taimet pursuilevat hyllyillä:).

Limenvihreitä ja melkein mustia koristebataatteja...

Liikuttavan pieniä heliotrooppeja. kaikissa pikkuruiset nuput...Raa'asti piti ne napsauttaa pois,ettei pikkutaimi tuhlaa voimiaan kukintaan vaan käyttää ne kasvamiseen. Heliotroopin tuoksu,jota rakastan, on makea ja voimakas,ihana tuoksu.

Näiden ihanuuksien lisäksi paketissa tuli riippaverenpisarantaimia, tuuheaakin tuuheampia pikkiriikkisiä laventelin taimia,jotka nekin tuoksuivat huumaavasti pienestä koostaan huolimatta, ruusunnuppu- ja omenankukkapelargoni,siniviuhkoja ja hopeavitjoja.

Jonkinlaista tuntumaa on siis täälläkin jo saatu istutuspuuhiin,ai että oli mukavaa!