On aihetta ruusuihin.
Ihanainen,maailman rakkahin tyttäreni täytti keskiviikkona vuosia.Brittein saarilla hän juhlii synttäreitään huomenna,kotiväki on taatusti ajatuksissa mukana menossa,vaikka ei fyysisesti läsnä ollakaan...
Aina lasten syntymäpäivinä ajatukset kiertyvät tuon tuosta tapahtumiin silloin vaikkapa 22 tai 24 vuotta sitten...ensi tapaamiseen.
Tyttäreni ei tykännyt yhtään tapahtumasta,jota syntymän ihmeeksi kutsutaan.Hän oli niin kiukkuinen,että.
Kiukkua löytyi jatkossakin, ja vahva oma tahto, uskallusta,rohkeutta,taitoa tulla toimeen monenlaisten,erilaisten ihmisten kanssa. Ihana valoisa olemus,tarttuva nauru,jota kaipaan niin usein...Happiest birthday,my precious.
Sunnuntainakin on aihetta ruusuihin,isänpäivän kunniaksi. Siinäpä olikin hyvä syy ostaa perjantairuusut,vaikkei tuo leijonamies mun isä olekaan :). Toki ostin myös omalle isälleni hehkuvan punaoransseja ruusuja.
Varmaan jo ajattelette,että tuo kannu on niin nähty! Tykkään vain niin kovasti sen muodosta,väristä ja lisäksi kukat asettuvat siihen kauniisti,sitä tulee käytettyä useimmiten.
Meilläpäin on lunta jo reilusti ja tänäänkin on pitkin päivää sadellut lisää.Puissa on ihana lumikuorrutus ja maisema kuin joulua,kuin satua,kuin taikaa...Hymyilen onnellisena tuon tuosta,rakastan tätä valkoista maisemaa,sen uskomatonta kauneutta.
Meren ääni alkaa käydä hitaaksi ja jähmeäksi,sohjoa on jo leveälti rannoilla.Pakkanen kiristyy,ensi yönä ehkä ohut jää kattaa koko meren pinnan.
Iloa marraskuun päiviinne,kanssabloggaajat:)