Kevään tuntua ja takaisin Sissinghurstiin.Feels like spring and let's return to Sissinghurst.

Nyt on kyllä ihan epäuskoinen fiilis. Eilen oli kokonaiset +5C lämmintä. Meillä, helmikuussa!! Ilma tuntui ihan huhtikuulta. Tuuli navakasti ja vähät lumet sulivat silmissä. Oli siis ihan pakko käydä pihalla kiertelemässä ja etsimässä vanhoja tuttuja. Hopeahärkki tuli esiin ensimmäisenä makkarin ikkunan alla, keijunkukkien lehtiä alkoi pilkistellä sieltä täältä...Tiarellan  lehdet talvi on muuttanut punaisiksi, mutta hyvin eläviltä ne silti näyttivät. Ja sormustinkukkien lehtiruusukkeet ovat raikkaan vihreitä ja täydessä iskussa. Tänään sulaa maata on jo paljon näkyvissä. Eilisen blogikierroksen innoittamana kävin jo vähän kyykkimässä toiveikkaana, että joko minunkin krookukset tai vaikka ne kovan onnen lumikellot, ( joita istutan joka syksy uudestaan eikä koskaan vielä yksikään oo kukkinut, ehkä tänä keväänä ;) vähän pilkistelisivät mullasta. Sanoin kyllä sitten itselleni, että haloo, nyt on helmikuu!! Mutta minkäs sille mahtaa, kun on niin pahuksen optimistinen :)

Jatketaan nyt Sissinghurst-kierrosta.Tähän päästiin viimeksi ja huilattiin hetkinen kylmässä viimassa penkillä istuen. Sitten sukellettiin vähän villimmälle alueelle.

Woodland-tyyppisen alueen, nutteryn eli pähkinäpuulehdon, rehevää aluskasvillisuutta. Kolmilehtiä oli paljon, tässä keltakukkaisena.

 

 Kolmilehdet eli trilliumit ovat mielestäni hyvin kauniita ja kiehtovia kasveja. Nykyään niiden taimia alkaa jo saada Suomestakin, esim. Kauppilalla on yleensä useampia lajikkeita kevään valikoimissa. Omani ovat vielä hyvin pieniä ja vaatimattomia, mutta sentään viime keväänä yksi jaksoi tehdä yhden ainoan kukan, josta olin tosi onnellinen. Woodlandiksi kutsumani alue on tosin kolmilehdille liian kuiva, joten tänä keväänä siirrän ne sopivampaan paikkaan. 

Kaunis kirjavalehtinen tarhakalliokielo. Pääsi mun must- kasvilistalle...

Upea kerrottukukkainen kolmilehti.

Rauhallinen näkymä.

Atsaleat olivat parhaimmillaan.

Yrttitarhassa oli tämmöinen kiva kivipenkki.

Samanlaista tummalehtistä salviaa olen itsekin kasvattanut.

Oikeanpuolimmaisen leijonan kuono muistuttaa kyllä enemmän merinorsua...

 

Muurin patinaa

Muurin rakosetkin kukkivat.

Kiven ja sammalen kauneutta.

Tämä näytti kaukaa katsottuna joltain ihan muulta, mutta paljastuikin sitten valkokukkaiseksi wisteriaksi.

 Tämän täytyy olla Vitan itsensä istuttama

Mikäpäs tuommoisessa mullassa on kasvaessa...

Sissinghurst Castle hedelmätarhasta katsottuna. Päivä, jolloin vierailimme Sissinghurstissa oli tosiaan ihan järkyttävän kylmä toukokuiseksi. Kovasti kaipailimme villaa ylle, pipoja ja hanskoja. Hedelmätarhassa kävellessämme aurinko tuli ohikiitäväksi hetkeksi esiin. Täytyy myöntää,että kylmä sää vähän verotti reissun viehätystä. Toivottavasti ensi kerralla on lämpimämpää!

 

Nuuh...ei koskaan kannata kävellä kukkivan omenapuun ohi nuuhkaisematta pitkään ja hartaasti.


Tämmöinen kuvapläjäys tällä kertaa. Että ei ihan uuvuttaisi, mennään ensi kerralla eteenpäin. Aletaan lähestyä Sissinghurstin kuuluisinta osaa eli valkoista puutarhaa. Halusin ehdottomasti sen sokerina pohjalle, koska sitä odotin ennakkoon eniten.


Plussan puolella jatketaan näköjään sääennusteen mukaan. Ihanaa! I'm so happy, olkaa tekin <3


It's so unusual, so unbelieveble...The temperature was +5C yesterday, like normally in April. It feels like spring <3 There hasn't been much snow and now it's almost melted. I just had to take a walk around my garden and say hello to those few plants which I could find. Yes, it's too early and winter will definitely strike back with blizzards etc etc but still, I can't stop smiling. There will be spring and it's not so far after all :) Happy, happy me :)

I'm back!

Onnellista uutta puutarhavuotta ihan ensimmäiseksi!! Meidän nettiyhteys lakkasi toimimasta ja oon ollut monta viikkoa iPhonen netin varassa. Hyvinhän silläkin pärjää,mutta näitä blogipäivityksiä en tosiaankaan ala sillä värkkäämään. Nyt onneksi toimii ja pääsen tännekin taas eläytyyn. Uusia lukijoitakin on hypännyt mukaan kyytiin, tervetuloa :) Ja mitäs muuta, tunnustusta ja haastetta, kiitos vain kovasti Minna ja Karolina! Palaan ensi kerralla tuohon kahvikutsuun, täytyy vähän miettiä ;)

Uusi puutarhavuosi on lähtenyt vauhdilla eteenpäin, helmikuussa jo ollaan eli enää tämä yksi talvikuukausi ja sitten KEVÄT!! Tänään on ollut jo jotenkin niin keväinen fiilis! Pari astetta plussan puolella ja vesi tipahtelee räystäiltä, linnuilla keväinen soundi liverryksissään. Päivällä kierreltiin puutarhaa Lunan kans ja tuli semmonen olo,että JES!!Kohta on kevät ja päästään istutuspuuhiin,IHANAA!!! Vähän otin kuviakin, pää nääs pursuilee jo uusia suunnitelmia...

Lunta on siis todella vähän...Pörröpäätuijat saivat syksyllä seurakseen riippajapaninlehtikuusen.

Alppiruusujen kainalossa värjöttelee kanadanhemlokki

Pihaorjanlaakeri Blue Prince pörhistelee hyvinkin vakuuttavan oloisena.

Saapa nähdä miten mun arkajalat selviää talvesta...Lunta on vieläkin minimaalisen vähän ja pakkasta on valitettavasti ollut pahimmillaan päälle parikymmentä astetta. Jos ne tämän talven kestävät, sitten ne kestävät mitä vain. Ei voi kuin toivoa parasta. Jotenkin on semmonen filosofinen asenne koko hommaan, maailma ei kaadu muutaman kasvin menetykseen.


Siemenluetteloita tuli heti vuodenvaihteen jälkeen ja kerrankin oli ilo huomata, että pystyn hillitsemään itseni. Edellisvuotisia siemeniä on niin paljon, että päätin, etten tilaa nyt mitään. Absolutely nothing. Jotain pakollisia ostan vaikka Bauhausista, heillä on parhaat siemenvalikoimat näillä seuduin.

 

Keväinen sää innosti  istutuspuuhiin :) Oon pantannut ruukutusta varten muutamaa tulppaaninsipulipussia kellarissa ajatuksena, että myöhemmin istuttamalla saisin ne kukkimaan niin myöhään,että voisin nostaa ruukut ulos kukkivina. Saa nähdä onnistuuko ajoitus. Aikaisemmin olen istuttanut sipulit ruukkuihin marraskuussa ja nehän ovat sitten kukkineet maalis-huhtikuussa.

Ihanainen tyttäreni kävi viime viikonloppuna kotona ja toi tullessaan kauniin kukkakimpun. Tässä tuunattu versio, kun eilen poistin kuihtuneet kukat joukosta.


Varmaan palatte halusta kuulla koirakuulumisiakin :) hyvin on mennyt, eka näyttely käytiin pyörähtämässä kuukausi sitten Kajaanissa. Lenkkimaastona meillä on nyt meren jää, siellä on tilaa juosta ja temmeltää. Emäntäkin pääsee kävelemällä kulkemaan, kun lunta on vain paikka paikoin.

Onkohan tuo kompiainen miten yleinen sana...:) ainakin täällä Oulun seudulla sitä vielä käytetään.

Kaverukset vetoleikin pyörteissä

Näin hyvät kaverit on Lunasta ja kissavanhuksistakin tullut. Joulun aikaan Leevi rupesi kiipeämään koiraportin yli sen ollessa suljettuna, joten nyt ne ovat yhdessä myös kotoa poissa ollessamme.

Mun rakas <3

Mukavaa alkavaa viikkoa viherpeukalot! Koetan seuraavaks vastata tuohon Karolinan haasteeseen ja Sissinghurstiinkin pitäis palata...:)

Spring is in the air, +2C today. Me and Luna walked around the garden, making plans, taking pictures...I celebrated by planting some tulip bulbs I've been saving for pots.
Next week Luna will be 10 months. Last Saturday was her friend, Lempi's, first birthday. They had cake which consists of liver paté and sausages.
Luna and our old cats are also very good friends.
Have a lovely week, everyone!