Puutarhaunelmia

Näin sitä ollaan jo puolessavälissä tammikuuta.Kyllähän nyt jo saa vaipua ihan täysillä puutarhaunelmoimaan,vai mitä? Totta puhuen,mulla vaihtui jouluiset sisustuslehdet jo joulukuun puolella puutarhalehtiin ja -kirjoihin...Toivoton tapaus?

Tämän sain joululahjaksi lapsiltani:)

Olen tässä viettänyt pari viikkoa hiljaiseloa blogimaailman suhteen ja keskittynyt näihin tosielämän kuvioihin,nauttinut tyttäreni seurasta ja töissäkin on täytynyt välillä poiketa.Viikolla kävimme katsomassa suvun tuoreinta tulokasta,pikkuruista tummatukkaista tyttövauvaa made by kummipoikani ja vaimonsa.

Eilen iltapäivällä taas matkalaukut auton takapenkille ja Lontoo kutsui tyttäreni takaisin.Veera-kissa vaipui masennuksen valtaan jo eilen aamulla,kun tajusi tyttäreni pakkailevan tavaroitaan ja mökötti koko päivän keittiön pöydän alla.Leevi yritti taas soluttautua mukaan ja meni kassiin istuskelemaan.

Viikolla ostin ensimmäiset esikot.Pidän niitä eteisessä ikkunan edessä,nekään kun eivät lämpimästä kovin tykkää.Mukavaa,kun opin muuan vuosi sitten  kantapään kautta myös kastelemaan niitä oikein.Paras konsti on laittaa ruukku veteen imemään kosteuden alakautta.Vaikka kasvi olisi jo ihan nuukahtanutkin,se pörhistyy muutamassa tunnissa terhakaksi.

Ihanaa,muutaman kuukauden kuluttua näitä on pihallakin:)

Niin,niistä puutarhaunelmista.Pioni- ja kärhöunelmia on tietysti pää tulvillaan.Pivoines Rivièren kuvasto on ollut iltalukemisena jo monta viikkoa ja vaikka miten yritin vuosi sitten tolkuttaa itselleni,että katson nyt kaikessa rauhassa miten ne viime kesänä istutetut tulokkaat täällä selviävät,niin en malta olla tilaamatta uusia...

Kirjan kannessa hehkuvanvärinen Neon,jonka tilasin viime vuonna Ranskasta.Istutin sen takapihamme maavalliin,lämpöiseen etelärinteeseen.

Kärhöt ovat todistaneet menestymiskykynsä ja -halukkuutensa siinä määrin,että niitä täytyy myös saada lisää...lisää....lisää...Kuten kuulemma monelle kärhöihin hurahtaneelle ennen minuakin on käynyt,pienikukkaiset kärhöt alkavat jossain vaiheessa kiehtoa yhä enemmän ja niinpä ostoslistallani onkin monia uusia alppi- ja kruunukärhöjä viini- ja jalokärhöjen lisäksi.

Tuulensuojaistutuksia olen myös suunnitellut lisää,meren rannalla kun käy välillä melkoinen puhuri. Kiviä tarvitsen suuria määriä,erilaisia,erikokoisia...Leikattavaa pensasaitaa  istutin viime kesänä ekan kerran elämässäni,taikinamarjapensaista,nyt jänskättää osaanko leikata sen oikein.Niitä ajattelin myös istuttaa lisää,niillä saa kivasti rytmiä ja vaihtelevuutta puutarhaan.

Viime vuonna tilasin niin hurjat määrät siemeniä,että tänä vuonna en aikonut tilata mitään.Kuvastojahan tuli heti joulun jälkeen vaikka miten monta.Muutaman pussillisen kuitenkin päätin tästä Joyseedsin kuvastosta tilata,erinäisiä kellokukkia ja melkein mustaa ritarinkannusta esim.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä on tietty se kasvihuoneunelma...I certainly have a dream! Unelmien täyttymys ois tietysti joku luxus-kokoinen orangerietyyppinen juttu,pohjanoteeraus sitten muutaman neliön valmiskoppi.Vaan jos jotain niiden väliltä sais jo ensi kesänä aikaan,niin olishan sekin jotain.

Tämmöisen perjantaipuketin kävin eilen valikoimassa tyttären lähdön jälkeisissä aina niin väistämättömän haikeissa tunnelmissa...Kukat kuitenkin lohduttavat,ilahduttavat,virkistävät...mieltä ja sielua.

Kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille ja valoisaa viikonloppua ihan kaikille kävijöille:)