Mysteerilaatikko

Viime viikolla posti-Raija hurautti pihaan ja toi mukavankokoisen paketin, jonka mulle oli lähettänyt Taimimoisio...

Tämmöisiä namuja sieltä löytyi. Vähän erikoisempia kasveja näin V-vyöhykkeelle, ja vähän erikoisemman värisiäkin

Limenvärinen kääpiöhappomarja ja tummalehtinen Midnight Reiter-kurjenpolvi

ja näin sähäkkä ilmestys eli happomarja tämäkin, Orange Rocket nimeltään. Livenä on vieläkin oranssimpi kuin tässä kuvassa.

Kanadanhemlokki

Meri karistaa talvea harteiltaan

Mun sielunmaisema

Tuuli ja jäät ovat pakottaneet tyrnin kasvamaan vinoon

Lumet sulivat äkkiä, mutta muuten kevät ei ole edistynyt. Kasvit juroo mullan alla. Vain muutamia pioneja on herännyt. Päivittäiset pihakierrokset eivät toistaiseksi ole tarjonneet paljonkaan uutta nähtävää. Mutta parempi näin kuin se kamala pikakelauskevät pari vuotta sitten. Tykkään hitaasta heräämisestä. Mutta sais ne jo vähä todellakin herätä, niin paljon on vielä visusti piilossa :)

Hopeatopot tuli pörheinä esiin lumen alta

Tämä on terhakka tapaus, viime kesänä tähän siirretty tummakurjenpolven siementaimi, nousi viime viikolla mullasta ja kasvoi tosi nopeasti.

  

Maisema on kovin ruskeansävyistä...

Vaikea tässä vaiheessa inventoida talven tuhoja, kun kaikki herää niin hitaasti.  Neljä jouluruusua kuitenkin näyttää hyvin todennäköisesti menettäneen henkensä. Tämä vaaleajouluruusu sinnittelee vuodesta toiseen, ei jaksa tehdä enempää lehtiä. Kukka siihen kuitenkin tänäkin vuonna tulee, viime vuonna taisi olla peräti kaksi. Vähän käy kateeksi etelä-Suomen bloggareiden muhkeat jouluruusuryppäät...

Talvituhoista vielä sen verran, että menin sitten ja tapoin Augusta Luisen...sen ihanan, tuoksuvan, auringonlaskunsävyisen upean ruusun. Luitte oikein, ihan ite tapoin, en voi syyttää jäätä, en pakkasta, ei jäniksiä, myyriä...Torvi laitoin sen "suojaksi" typerän solumuoviretkipatjan...hohhoijaa mikä älynväläys. Se oli painunut niin tiukasti maata vasten, että Augusta Luise-parka tukehtui suojansa alla. "Suojasin"  myös Rhapsody in Bluen ja Charles Rennie Macintoshin - en sentään retkipatjalla, luojan kiitos - mutta jälkikäteen ajatellen melkein yhtä älyvapaalla konstilla...en oo vielä edes viittinyt käydä kurkistelemassa miltä ne poloiset näyttää, pelkään pahoin, että eivät juuri miltään...

Krookukset ovat harvoja väriläikkiä ruskeassa maassa

Ja tämä on iloinen yllätys: pieni syksyn alennusmyynnistä Kauppilalta tilaamani Double Ellen Red-jouluruusu on näin terhakasti elossa!

Tästä vihreästä piippanasta olen myös iki-iloinen: punakolmilehti sieltä puskee pintaan. Tämän vieressä pitäisi olla toinen kolmilehti, ei vain näy mitään. Joo,täytyy tunnustaa...olen vähän ja varovasti kaivellut multaa josko sieltä jotain löytyisi :)

Tästä tulee joskus jotain.Tuonne oikeaan reunaan olen kärräillyt useampana vuonna haravointi- ym puutarhajätettä kohopenkeiksi ja jossain vaiheessa niihin tulee istutuksiakin.Tänä kesänä saavat tuhdin katteen ylleen, viime kesänä rikkaruohot  ryöstäytyivät turhan reippaaseen kasvuun. Etualan pilvikirsikka muuten jo raottelee silmujen kärkiä. Pilvikirsikka on hyvinkin mun mieleinen puu, vaikka sitä nykyään varoitellaan istuttamasta, ettei linnut levitä sitä luontoon. Puutarhanhoito on kyllä opettanut tuiki tarpeellista kärsivällisyyttä ja siitä olen iloinen. Mutta sallittakoon entiselle hätähousulle edes tämän verran...pilvikirsikat kasvaa niin ihanan nopeasti, että sitä on ilo seurata ;)

Kolme tikkua, jee! No, tietysti kaikki tosiviherpeukalot hoksaa, että nuo tikut on kaljukultasateen kolmanteen kesään lähteviä taimia, vai mitä?



Jospas ensi postaukseen saatais jo vähän enemmän väriäkin.
Blogini on saanut tunnustuksen Pirkolta ja toinen tuli  Betweenlandilta.Suuri kiitos molemmille ihanille bloggaajille <3
Auvoisia toukokuun päiviä ympäri Suomen. Nautitaan nyt täysin siemauksin vuoden parhaasta ajasta :)