Muistoja ja unelmia. Memories and dreams.

Pakkasia vain piisaa päivästä toiseen. Jostain syystä tämä talvi koettelee kärsivällisyyttäni ihan eri tavalla kuin yleensä. Ehkä siksi, että onhan tämä ollut poikkeuksellisen kova talvi verrattuna moneen edeltäneeseen. Yhtäjaksoisia pakkasia viikkotolkulla, ja mikä tekee kärsimyksestä vielä koettelevamman on se, että lunta on vain n. 5 cm eikä siitä todellakaan ole sanottavammin suojaa kasveille. Yritän sivuuttaa asian filosofisella olankohautuksella, mutta silti meinaa lievästi sanoen huolestuttaa miten kasviparat pärjäävät. En aio sortua pessimismiin, mutta sanonpahan vain, että ihme on, jos magnolian kukkia ensi kesänä tällä tontilla saadaan ihailla...


Ihan pakko on hakea lohtua viime kesän kuvista ja katsella Youtubesta brittigurujen (Alan Titchmarsh, Carol Klein ym) ihania ohjelmapätkiä, joissa kierrellään toinen toistaan ihanammissa puutarhoissa cottage garden-tunnelmissa. Carol Klein on kyllä ihan ylivertainen hehkuttaessaan perennojen mahtavuutta. Kylvin muutama vuosi sitten etelän ruusuruohoa ihan vain Carolin innostamana. Hyvä perenna se onkin, kukkii pitkin kesää ja myöhään syksyyn ja myös lisää itse itseään. Hupaisaa sikäli, että aina nähdessäni niitä puutarhassani korvissani kaikuu Carol Kleinin lämminsävyisellä äänellä lausuttuna "Knautia macedonica"...



Tässä olisi pieni kattaus siihen, mitä tapahtui viime vuonna toukokuun viimeiseltä viikolta kesäkuun puoleen väliin minun puutarhassani. Alkukevään kuvat lakkasivat olemasta vanhan iPhoneni traagisen menehtymisen seurauksena.


The last month has  been pure hell to a finnish gardener like me...Freezing cold  (today's temperature -27 C) and what's worst there's only 5 cm snow and that's without doubt very harmful for many of my plants...I so miss spring and summer and my plants...
Here are a few pictures from last spring: my garden from the last week of May till the middle of June,

Kirjopikarililjat on niin sykähdyttävän kauniita. Fritillaria meleagris.

Lapinakileija 'Olympia'n herkän pastellinsävyisiä nuppuja. Aquilegia olympia.

Pyörylä, jossa kasvaa Replete-, Pink Charm- ja Trepolo-narsisseja. Narcissi Replete, Pink Charm and Trepolo.

Ihanalta tuoksuva narsissi Tahiti. Narcissus 'Tahiti'.

Pontevia pionin versoja.  Peony shoots.

 

 

Nämä on niin hauskoja, kiiltävän suklaanruskeita ja keltaiset helmat. Keltareunapikarililjoja. Fritillaria michailovskyi.

 

 

 

 

Vasta puhjenneiden lehtien nuorta herkkyyttä. Saarnivaahtera. Acer negundo.

 

 

 

Edellisenä keväänä istuttamani esikko kukkii, jouluruusu yrittää ojennella lehtiään sen suojaksi.

Kallionauhus, Ligularia 'Desdemona', sen uudet lehdet on ihanan kiiltävänruskeat.

Nämä näyttävät tykkäävän toisistaan. Tämmöinen symbioosi syntyy, kun himalajanjalkalehti on jo aikaa sitten nuukahtanut levolle ja syysmyöhällä kaivelee maahan valkovuokon juuriruikuloita. Sinnehän se yksi päätyi, jalkalehden syliin.

 

 

Talven valkoisten, harmaiden neutraalien värisävyjen ympäröimänä kevään ja kesän väriloisto tuntuu aina ihan epätodelliselta.

 

 

Hevoskastanjan lehdet vielä supussa toisiaan vasten...Horse chestnut is waking up...

 

 

...ja sitten riemukas avautuminen.

 Lovely new leaves.

 

 

Runoilijanarsissi 'Actaea', narcissus poëticus.

Tummanviininpunaiset orvokit viekoittivat ostamaan.

Metsälehmuksen heleänvihreät vasta avautuneet lehdet.

 

 

 

Tilia cordata.

 

 

 

Tulppaani 'Princess Irene'

 

 

 

 

 

 

 

Narcissus poëticus var recurvus

 

 

 

Ja ennenkin tässä blogissa hehkuttamani narsissi-ihanuus: Acropolis.

 

 

 

Raparperisato oli totuttuun tapaan runsas. Raparpericrumble on niin hyvää.

 

 

 

 

Purppuraomenapuu, Malus purpurea 'Roosa'. Tumma lupaus ennennäkemättömästä kukinnasta.

 

 

 

 

 

 

Heti silmujen puhjettua kävi selväksi, että nyt päärynäpuu kukkii ensimmäistä kertaa! Osa silmuista oli ihan normilituskoita lehtisilmuja, mutta paljon oli myös lupaavan pulleita kukkasilmuja.

 

 

 

 

 

 

Puhtaanvalkeita nuppuja.

Brightwhite buds in a pear tree.

 

 

 Kukkia oli paljon, mutta pölyttäjiä ei yhtään, kun sattui niin kolea jakso kukinnan ajaksi. Ei siis tullut päärynöitä, mutta olihan se kaunis kukkiessaan lumivalkeana.

 

 

Kivenkoloon pääsivät kurjenpolvet ja keijunkukka tutustumaan toisiinsa.
Geraniums and a heuchera.

 

Tässä istutusalueessa oli jo suoranainen ruuhka. Äkkiä ne kasvit levittäytyvät ja täyttävät maan. Tässä on tavoiteltu tiettyä väriharmoniaa...Alkukesällä Queen of Night-tulppaanit, Andenken an Ludwig Späth-jalosyreenin nuput ja tummakurjenpolvi 'Samobor'in lehtien tummat kuviot "punaisena lankana".

 

 

 

Kevään ja kesän kaipuu on kova. Tottakai olen sortunut tekemään  siementilauksia sieltä täältä. Fatalii toimitti jo erinäisiä chilinsiemeniä. Tyttäreni -the master chef of our family- saa potkua ihaniin kasvisruokiin. Meillähän ei lihaa syödä enää juuri ollenkaan, ainoastaan riistaa silloin, kun sitä saadaan. Enimmäkseen tilasinkin vihannesten siemeniä, vähän perennoja ja kesäkukkia. Eilen illalla nostelin inventaariota varten keittiön pöydälle peltirasioita, joissa edellisiltä vuosilta jääneitä siemenvarastoja...Ihan kivasti niitäkin vielä jäljellä, osan itävyys varmaan jo heikentynyt, mutta eiköhän niistäkin jotain vielä saada aikaan.

 

 

Yrittäkäähän pysyä sulana viherpeukalot! Kyllähän tämä talvi tästä taittuu, kuukausi ollaan jo tultu talvipäivänseisauksesta ja päivä on jo jatkunut kovasti. 22.12. aurinko nousi 10.32 ja laski 14.06. Tänään aurinko nousi 9.42 ja laski juuri äsken eli 15.24. Ei paha :)