Alkava syksy sai ihmeen aikaan ja syksyn lapsi,lokakuun lopun skorpparinainen heräsi henkiin...kesän surullinen zombie on vähitellen väistymässä.Niin ihania kuin kevät ja kesä ovatkin,syksyllä syntyneen vuodenaika vain yksinkertaisesti on syksy...uusien lupausten ja mahdollisuuksien aika,levottomien tuulten aika,energiaa pursuava aika.
Being born in the autumn for me this is the most energic time of the year.Autumn means new opportunities and promises.
Vuosi sitten istuttamani vaahtera lunasti kaikki odotukset pukeutumalla huikeanväriseen syysasuun.
The maple I planted a year ago is so colourful,it fills all my expectations
Vaahtera ja hunajankeltainen grillikota muodostavat nyt mukavan väriparin,vaahteran kasvaessa näkymä vain paranee.Jos joku uusista lukijoista ihmettelee kodan vasemmalla puolella näkyvää kuusentorsoa,siihen löytyy selitys viime lokakuun ekasta postauksesta.Vanhoille lukijoille tiedoksi,torso on elossa ja istutin sen alle villiviinin,joka toivottavasti jo ensi kesänä kiipeilee pitkin noita karunnäköisiä oksia.En vain raski sitä kaataa...
Kuolanpionin komea siemenkota.Näitä lähti jo satsi helsinkiläiselle pioniharrastajalle.
A seedpod of paeonia anomala
Kuolanpionin pullea siemenkota on kuin viisisakarainen tähti.Avautuneena ja siemenet karistaneena se näyttää ihan kukalta.
Almost like a flower
Isän rakkaat omenapuut notkuvat sadon painosta.Aurinko saa kypsyvien Borgovskoje-omenoiden tuoksun leijailemaan ilmassa.Ne istuvat vielä lujassa oksillaan,yhden maistiaisen sain irtoamaan eilen.
My father loved his appletrees.The warmth of the sun makes ripening apples smell lovely
Pirjat ovat jo kypsiä.Yhden puun alla oli eilen valtava määrä pudokkaita.
Sain tehdä monta reissua näiden kippojen kanssa,tiskipöydän molemmat altaat tulivat täyteen ja illalla tuoksuvat sosekattilat poreilivat hellalla.Tänään täytyy käydä kaupungista uusi satsi hillopurkkeja,säilöttävää on vielä paljon.
Heinäkokoelma hivuttautuu jo sisätiloja kohti.Taidan laittaa varmuuden vuoksi kaikki kellariin,arempien heinien talvehtiminen ulkona on osoittautunut epävarmaksi.Tässä elefanttiheinä,kuparisara ja hurmesilkkiheinä.
Kirjavalehtinen hakoneheinä ja arabiansulkahirssi
Sininadat odottelevat pääsyä kasvupaikkaansa
Seisaaltaan ihaillen Black Prince-viinikärhön kauneus ei täysin pääse oikeuksiinsa
Kyykkäämällä näkee jo paljon enemmän.Tänä kesänä Prince ei kivunnut kuusen oksille vaan jäi kiertelemään alailmoihin.
Syreeni kukittaa Walenburg-viinikärhöä oksillaan
Prince Charles-viinikärhö
Tämä päivänlilja on joko Summer Wine tai Minstrel Boy.
Vieressä kasvava sormustinkukka sävytti lehtensä päivänliljan kukintoihin sopiviksi
Sateen jälkeen
Nuuhkiessani näitä Catherine Woodburyja huomasin,että jokaisessa kukassa oli jotain ylimääräistä.Tässä pieniä jalkoja ja siipiä...
Täällä palanen raitakuorta...huu,mikä vaanii pikku öttiäisiä päivänliljojen pohjalla...?
Hemaisevan värinen daalia
Missä minä,siellä Veera :)
Metsänreunapenkki syysasussaan.Kukassa ukonhatut,purppurapunalatva,kärhöt,päivänliljat ja taustalla uudelleen kukkiva rosa rugosa 'Anna-Liisa'. Meren läheisyydestä on näin syksyllä hyötyä,ei ole vielä pakkanen puraissut.
.jpg)
.jpeg)
