Pieniä iloja. Small wonders.

Kiirastorstaina ei täällä ollut niitä kymmenen asteen lämpöjä, mitä ennusteet lupailivat. Tuuli kylmästi ja välillä sataa ripsauttikin. Lämpimikseni  haravoin ja tutkin toiveikkaana istutusalueita, yritin löytää kauan kaivattuja uusia alkuja, lupauksia. Yhden tosi mukavan löydön teinkin. Takapihan "nurmikon" keskellä kasvaa yksinäinen koivu, jonka alla on hiekkainen pikku pläntti, jossa kasvaa kääpiökataja ja muutamia heiniä. Syksyllä istutin sinne kevät- ja lumikurjenmiekkoja ja jo monta viikkoa olen käynyt kyykkimässä ja etsimässä. Nyt vihdoin oli yksi kalpeanvihreä alku noussut hiekansekaisesta mullasta. Se sai kyllä kunnon tuuletukset palkaksi :) Tähän aikaan keväästä sitä on niin pienestä äärettömän iloinen. Perjantai ja lauantai olivat myös melko koleita, mutta sunnuntaina oli ihanan lämmintä, samoin eilen.

Peony Hillin alareuna on jo saanut vähän väriä krookuksista. Violetit Ruby Giantit ja valkoiset Jeanne d'Arcit ovat nousseet entistä runsaampina. Sen sijaan itse pionit antavat odotuttaa itseään. Normi talvien jälkeen ( siis kunnon lumipeitteen saatuaan ) pikku rinteen pionit ovat lähteneet vauhdilla kasvuun heti lumien sulettua. Nyt vain muutama pieni punainen piippana löytyi huolellisen etsinnän jälkeen. Saattaa olla, että menetyksiä tulee vähälumisen talven jälkeen.

Akileijan lehtiruusukkeet ovat yhtä lumoavia joka kevät.

Tukholmasta löysin tämän ihanan pelakuun, Pelargonium sidoides. Bongasin tämän talvella Susanna Rosenin Suuresta pelargonikirjasta ja ihastuin suuresti sen keveään, tummanpurppuraiseen kukintoon ja siroon olemukseen.

Sen lehdet tuntuvat kivoilta.

Myös tämmöisen kivan tummalehtisen  vyöhykepelargonin toin kotiin.

Aprikoosinvärinen hyasinttikin sopi vielä käsimatkatavaroihin :)

Ja tästä riittää iloa pitkäksi aikaa. Ihania ideoita metsäpuutarhaan, tänne pohjoiseenkin sovellettavissa.

Pääsiäisviikolla tuli Kauppilan taimipaketti. (Yli-)innokkaat puutarha-apurini olivat tohkeissaan tutkimassa, mitä mukavaa kääröistä löytyy.

Tomaatteja, chilejä, pioninjuurakoita, pelakuita ja varalta jättiverbenaa. Viimevuotiset siemenkylvöt onnistuivat kyllä hyvin, mutta näyttäisi, että vähäluminen talvi on koitunut taimien tuhoksi.

Keskiviikkona Luna, meidän Once Upon A Time, täytti vuoden. Leevi seuraa Lunan "kakun" syöntiä.

Perjantai-iltana synttärikemut huipentuivat kakunsyöntiin lauman kanssa. Poikani toi päivällä heidän noutajat meille hoitoon pariksi päiväksi. Tässä odotellaan kiltisti kakunsyöntilupaa,  Luna, Lenni, Lempi ja Hertta <3

Loppuviikon kovat tuulet liikauttivat jäitäkin. Meidän rantaan kertyi röysiä ja kauempana näkyy sinisiä raitoja. Meri, se tulee takaisin :)


Kävin tuossa blogikierroksen ja sinisiä ja violetteja kukkia näkyy jo melkein pitkin Suomea bloggareiden pihoilla, ihanaa! Meillä krookusten lisäksi aloittelevat skillat. Aurinkoista viikkoa viherpeukalot :)